Kotikuntoutus lonkkamurtuman jälkeen voi säästää laitoshoidolta

Kotikuntoutus lonkkamurtuman jälkeen voi säästää laitoshoidolta Kuva 1 / 1

Kolme kuukautta kestänyt voimaa lisäävä harjoittelu fysioterapeutin ohjauksessa auttoi selviytymään paremmin päivittäisistä toiminnoista lonkkamurtuman jälkeen. Yksilöllisesti suunniteltu kotikuntoutus voi puolestaan edistää lonkkamurtumasta toipumista jopa enemmän kuin voimaharjoittelu. Nämä havainnot teki Johanna Edgren väitöstutkimuksessaan.

Johanna Edgrenin mukaan päivittäisistä toiminnoista selviytyminen oli uhattuna, jos tasapaino oli heikko tai kaatumisen pelko lisääntynyt.

– Kaatumisen pelon käsittelemiseen olisikin jatkossa syytä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota lonkkamurtumien jälkeisessä kuntoutuksessa, painottaa Edgren.

Lonkkamurtuman jälkeistä kuntoutumista hidastavat monesti voimakas kaatumisen pelko, pitkittynyt kipu, heikentynyt tasapaino ja alentunut lihasvoima.

– Tämän vuoksi fyysisistä aktiivisuutta vältellään, mikä puolestaan edistää liikkumiskyvyn heikkenemistä ja pitkäaikaisten toiminnanvajausten syntymistä, Johanna Edgren kertoo.

Noidankehä johtaa pahimmillaan siihen, ettei lonkkamurtumasta toipumassa oleva lopulta pysty selviytymään itsenäisesti edes päivittäisistä perustoiminnoista ja joutuu laitoshoitoon.

– Monesti kuntousprosessi myös jää kesken ikääntyneen henkilön kotiutuessa ja jäädessä oman onnensa nojaan, Edgren huomauttaa. Oikein ajoitetulla ja toteutetulla kuntoutuksella on merkittävä rooli toimintakyvyn elpymisen ja säilymisen kannalta. Tutkimustulokset erilaisten avokuntoutusmenetelmien vaikutuksista ovat olleet osittain ristiriitaisia ja siksi lisätutkimusta on tarvittu.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella toimivassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän kaupungin ja yhdeksän naapurikunnan kanssa 2004–2005 ja 2008–2012. Tutkimukseen osallistui 159 yli 60-vuotiasta kotona asuvaa iäkästä henkilöä, joilla oli ollut lonkkamurtuma. Tutkittavista 43 osallistui kolmen kuukauden mittaiseen yksilöllisesti suunniteltuun voimaharjoitteluun. Lisäksi 81 tutkittavaa osallistui vuoden kestäneeseen yksilölliseen kotikuntoutukseen, johon sisältyi mm. voima-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoituksia, liikuntaneuvontaa sekä kotiympäristön turvallisuuden ja apuvälineiden tarpeen arviointi.

TtM Johanna Edgrenin väitöskirja Physical disability in community-dwelling older people after hip fracture. Randomized controlled trials with physical rehabilitation tarkastettiin 29.11.2013 Jyväskylän yliopistossa.

Kuva: Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi