Koululääkäri aloitti kotikäynnit

Janakkalan kunnassa on toteutettu koululääkärin työtä uudella tavalla.

Koululääkäri aloitti kotikäynnit Kuva 1 / 1

Koululääkärinä 15 vuotta työskennellyt Sirkku Suontausta-Kyläinpää pääsi tekemään työtään uudella tavalla vuosi sitten. Kunnan kouluterveydenhoitajat ohjasivat hänen luokseen haastavimmassa elämäntilanteessa olevia oppilaita perheineen.

Työnkuvaan kuuluivat myös kriisiajat ja moniammatilliset kotikäynnit oppilaiden koteihin tarvittaessa Näin hän pääsi tutustumaan tilanteisiin, joita ei olisi nähnyt koulussa.

Suontausta-Kyläinpään mukaan yksikään lapsi ja nuori ei oireile turhasta. On tärkeää löytää syyt oireiden taustalla, mutta ei välttämättä niin, että lapselle tai nuorelle tehdään vain joukko tutkimuksia.

– Täytyy myös kohdata ja kysyä, mistä tulet, mitä on tapahtunut ja millaisessa tilanteessa elät.

Juurisyiden löytäminen vaatii aikaa ja luottamusta. Joskus vanhemmat ja nuoret ovat tienneet, että jokin hiertää, mutta eivät ole osanneet hakea apua.

– Joskus he tietävät sen ja joskus saattavat olla ihan pihalla. Esimerkiksi lapsella saattaa olla jo neljäs isäpuoli eikä tulla ajatelleeksi, että vaikuttaako se lapseen jotenkin.

Joskus lapsi on purskahtanut itkuun, kun on keskusteltu yhdessä avioerosta. Vanhemmat ovat nähneet ensimmäistä kertaa, että avioero sattuu lapseen. Esille on tullut myös vakavia tilanteita, joissa vanhemmille selviää lapsen itsemurhariski.

Suontausta-Kyläinpään kotikäynneillä tapaamat perheet eivät rasita päivystystä, jossa samankaltainen hoito ei olisi edes mahdollista.

Ikäluokkatarkastukset pääosassa

Kouluterveydenhuollon rapautuminen olisi hänen mielestään Suomelle kata­strofi. Pääroolia näyttelevät vuosiluok­kien laajat terveystarkastukset ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla jokavuotisten terveydenhoita­jien tarkastusten lisäksi.

Kuluneen vuoden aikana hänen työaikansa on mennyt täysin psykososiaalisten asioiden hoitamisessa.

– Lapset ja nuoret käyvät usein tunnustelemassa kouluterveydenhuollossa, voivatko kertoa mieltä askarruttavista asioista.

Koululääkäriltä vaaditaan sosiaalista silmää. Esimerkiksi vetäytyvältä nuorelta on osattava kysyä asiasta oikealla tavalla.

– On yllättävää, kuinka paljon nuoret puhuvat, kun luottamus on saavutettu. Tätäkin työtä voi toki tehdä niin, että ­tekee vain tarkastukset eikä puhu lainkaan. Eihän silloin puhu kukaan. Näin hoidetaan vain fyysistä puolta, ei henkistä.

Kouluterveydenhuollolla on paljon annettavaa.

– Jos tätä työtä voisi tehdä kouluterveydenhuollon asetuksen mukaisesti riittävästi, moni tilasto alkaisi näyttää toisenlaiselta, Suontausta-Kyläinpää summaa.

Kirjoittaja Tuomas Keränen
toimittaja

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 45/2019.

Oletko jo lukenut nämä?