
Kipu voi alkaa jo suussa
Jos kipu tuntuu heti ensimmäisiä suupaloja pureskeltaessa, syy voi löytyä hampaista, ikenistä tai suun limakalvoilta. Esimerkiksi hampaan tulehdus, suun haavauma tai muu limakalvomuutos voi tehdä pureskelusta kivuliasta.
Suun kuivuessa ruoka ei myöskään kostu ja liukastu tavalliseen tapaan, mikä voi hankaloittaa syömistä ja saada limakalvot aristamaan.
Jos leuan alle tai poskelle ilmaantuu ruokailun aikana kipua ja turvotusta, kyseessä voi olla sylkikivi.
Kivi tukkii sylkirauhasen tiehyen, jolloin syömisen vilkastuttama syljeneritys lisää painetta rauhasessa. Turvotus ja kipu tavallisesti helpottavat aterioiden välillä.
Nielemiskipu voi tuntua nielussa tai rintalastan takana
Nielemiseen liittyvää kipua kutsutaan odynofagiaksi. Sen tavallisin syy on nielutulehdus, jolloin myös juoman, ruoan tai jopa syljen nieleminen voi sattua.
Jos kipu tuntuu alempana rintalastan takana, sen lähtökohta voi olla ruokatorvessa.
Ruokatorven tulehdus tai muu limakalvovaurio voi tehdä ruoan kulkemisesta kivuliasta. Taustalla voi olla esimerkiksi refluksitauti, jossa mahalaukun sisältöä nousee ruokatorveen.
Närästyksen ja happaman mahansisällön nousun lisäksi refluksitautiin voi liittyä nielemiskipua tai nielemisvaikeutta.
Pitkittyvää nielemiskipua ei pidä automaattisesti tulkita refluksiksi. Jos oire jatkuu tai pahenee, sen syy on tutkittava.
Rintalastan takainen polte voi viitata refluksitautiin
Refluksitaudin tavallisimpia oireita ovat rintalastan takainen polttava tunne eli närästys sekä mahansisällön nouseminen takaisin ruokatorveen tai suuhun. Oireita esiintyy usein ruokailun jälkeen ja makuuasennossa. Jos ruokatorven limakalvo tulehtuu tai vaurioituu, myös nieleminen voi muuttua kivuliaaksi.
Kaikki rintalastan takainen kipu ei kuitenkaan johdu ruoansulatuskanavasta. Uusi, voimakas rintakipu tai rasitukseen liittyvä kipu vaatii kiireellisen arvion, sillä joskus sydänperäinen kipu voi muistuttaa närästystä.
Aterian jälkeen alkava kipu voi tulla mahalaukusta, suolistosta tai sappirakosta
Ylävatsalla tuntuva ateriaan liittyvä kipu tai polttelu voi kuulua dyspepsiaan eli ylävatsaoireiden kokonaisuuteen. Dyspepsiaan voi liittyä myös poikkeavaa täyttymisen tunnetta, ylävatsan turvottelua, röyhtäilyä ja pahoinvointia. Oireiden taustalla voi olla toiminnallinen dyspepsia tai esimerkiksi refluksitauti tai ulkustauti.
Peptinen ulkustauti eli maha- tai pohjukaissuolihaava aiheuttaa tavallisesti keskellä ylävatsaa tuntuvaa jäytävää, tylppää tai polttavaa kipua. Aterian vaikutus kipuun voi kuitenkin vaihdella: joskus syöminen helpottaa oiretta. Kivun ajankohdan perusteella ulkustautia ei siten voi varmasti erottaa muista ylävatsavaivoista.
Äkillisesti alkava oikeanpuoleinen tai keskellä tuntuva ylävatsakipu voi puolestaan olla sappikivikohtaus. Kipu voi säteillä selkään tai hartiaan, ja siihen voi liittyä pahoinvointia tai oksentelua.
Myös ärtyvän suolen oireyhtymässä ruokailu voi pahentaa vatsakipua ja turvotusta. Tällöin kipuun liittyy tavallisesti myös suolen toiminnan muutoksia, kuten ripulia, ummetusta tai niiden vaihtelua.
Nielemisvaikeus ei ole sama asia kuin nielemiskipu
Nielemisvaikeudessa eli dysfagiassa ruoan tai juoman siirtäminen suusta nieluun ei onnistu normaalisti tai ruoka tuntuu takertuvan nieluun tai ruokatorveen. Oireena voi olla myös yskimistä tai kakomista syödessä, ruokailun hidastumista tai tarve niellä sama suupala useita kertoja.
Nielemisvaikeuteen ei aina liity kipua. Uusi tai vähitellen paheneva nielemisvaikeus on kuitenkin tärkeää tutkia, etenkin jos kiinteä ruoka alkaa takertua tai oireeseen liittyy laihtumista.
Tutkimukset valitaan kivun sijainnin mukaan
Suun ja pureskelun kipua selvitetään tutkimalla hampaat, ikenet, limakalvot ja sylkirauhasten alue. Nielukivussa lääkäri tutkii suun ja nielun, ja bakteerin aiheuttamaa nielutulehdusta voidaan tarvittaessa etsiä nielunäytteellä.
Jos oire viittaa ruokatorveen tai mahalaukkuun, lääkäri arvioi oireiden keston, lääkitykset ja mahdolliset hälyttävät oireet.
Tutkimuksiin voi kuulua verikokeita ja mahalaukun tähystys eli gastroskopia, jossa nähdään myös ruokatorven limakalvo.
Sappikiviä tutkitaan tavallisesti vatsan ultraäänitutkimuksella.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos syömiseen liittyvä kipu toistuu, jatkuu pitkään, pahenee tai alkaa rajoittaa syömistä. Tutkimuksia tarvitaan myös silloin, kun oireeseen liittyy tahatonta laihtumista, jatkuvaa oksentelua, nielemiskipua tai nielemisvaikeutta.
Kiireellisesti hoitoon on hakeuduttava, jos:
- nesteiden tai syljen nieleminen ei onnistu
- hengitys vaikeutuu
- ruokapala tuntuu juuttuneen kurkkuun tai nieluun
Verioksennus, musta tervamainen uloste sekä äkillinen voimakas rinta- tai vatsakipu vaativat myös nopeaa arviota.
Syömiseen liittyvä kipu ei ole yksi yhtenäinen oire. Sen syy voi löytyä mistä tahansa ruoan kulkureitin vaiheesta, minkä vuoksi olennaista on selvittää, alkaako kipu pureskeltaessa, nieltäessä vai vasta aterian jälkeen.