Kuulon heikkenemistä pidetään usein tavallisena ikääntymiseen liittyvänä muutoksena. Viime vuosina tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että kuulonalenema on yhteydessä suurentuneeseen muistisairauksien riskiin.
Nykyisen tutkimusnäytön perusteella kuulonalenema kuuluu muokattaviin riskitekijöihin, joiden ajatellaan voivan vaikuttaa muistisairauksien riskiin.
Kuulon heikkeneminen ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen sairastuisi dementiaan. Tutkijat selvittävät edelleen, mistä yhteys tarkalleen johtuu ja voidaanko siihen vaikuttaa kuulon kuntoutuksella.
Kuulo ja aivot toimivat yhdessä
Kuuleminen ei tapahdu vain korvissa. Korva vastaanottaa ääniä, mutta aivot käsittelevät ja tulkitsevat kuuloaistin välittämää tietoa.
Kun kuulo heikkenee, aivoihin saapuva ääni-informaatio vähenee tai muuttuu epäselvemmäksi. Tällöin puheen seuraaminen voi vaatia enemmän keskittymistä ja tiedonkäsittelyä kuin aiemmin.
Miksi kuulonalenema ja muistisairaudet voivat liittyä toisiinsa?
Tutkijat eivät vielä tiedä varmasti, miksi kuulonalenema on yhteydessä suurentuneeseen muistisairauksien riskiin.
Yhden teorian mukaan puheen jatkuva tulkitseminen kuormittaa aivoja enemmän silloin, kun kuulo on heikentynyt. Tällöin osa aivojen voimavaroista voi kulua kuulemiseen ja puheen ymmärtämiseen.
Toisen teorian mukaan kuulon heikkeneminen voi vähentää sosiaalista vuorovaikutusta. Sosiaalinen eristäytyminen on puolestaan yhdistetty suurentuneeseen muistisairauksien riskiin.
Lisäksi tutkitaan, voiko vähentynyt kuuloärsyke vaikuttaa pitkällä aikavälillä aivojen rakenteisiin ja toimintaan.
Toistaiseksi ei tiedetä varmasti, mikä näistä mekanismeista selittää yhteyden tai kuinka suuri niiden merkitys on.
Voiko kuulokoje pienentää riskiä?
Kuulokoje voi parantaa kuulemista, helpottaa kommunikointia ja tukea arjessa selviytymistä.
Sen vaikutusta muistisairauksien ehkäisyyn tutkitaan edelleen. Vuonna 2023 julkaistussa ACHIEVE-tutkimuksessa kuulokojehoito hidasti kognitiivista heikkenemistä henkilöillä, joilla oli ennestään suurentunut riski muistisairauksille. Koko tutkimusjoukossa vastaavaa hyötyä ei kuitenkaan havaittu.
Tutkimuksen perusteella ei voida vielä päätellä, että kuulokoje ehkäisisi muistisairauksia yleisesti, mutta sen vaikutuksia tutkitaan edelleen.
Milloin kuulo kannattaa tutkia?
Kuulon heikkeneminen etenee usein vähitellen, eikä sitä aina itse huomaa.
Kuulo kannattaa tutkia esimerkiksi, jos:
- keskustelujen seuraaminen vaikeutuu
- muiden puhe kuulostaa aiempaa epäselvemmältä
- televisiota tai radiota täytyy kuunnella aiempaa kovemmalla
- läheiset ovat huomanneet kuulon heikentyneen
Kuulon tutkiminen ja tarvittaessa kuntoutus voivat parantaa kommunikointia, toimintakykyä ja elämänlaatua.
Kuulonalenema on yksi monista riskitekijöistä
Muistisairauksien riskiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, perimä, sydän- ja verisuoniterveys sekä elintavat.
Kuulonalenema on yksi tunnetuista riskitekijöistä, mutta se ei yksin aiheuta muistisairautta. Samoin muistisairaus voi kehittyä myös ihmiselle, jonka kuulo on normaali.
