Erilaiset kehon toimintoja mittaavat apuvälineet ja sovellukset ovat yleistyneet viime vuosina. Niillä voidaan seurata esimerkiksi sykettä, liikkumista ja unta.
Mittaustieto voi auttaa seuraamaan omia elintapoja ja huomaamaan kehon muutokset, mutta on hyvä huomioida, että yksittäinen luku tai arvo ei kerro kuitenkaan kaikkea ihmisen terveydestä.
Terveys koostuu aina monesta eri tekijästä.bTerveyteen vaikuttavat esimerkiksi elimistön toiminta, sairaudet, toimintakyky, psyykkinen hyvinvointi, elintavat, perimä kuin ympäristötekijät.
Tämän vuoksi terveyttä ei voi arvioida älylaitteen perusteella. Esimerkiksi verenpaine, kolesteroliarvot, paino tai aktiivisuus kertovat kukin vain osan kokonaisuudesta.
Älykello arvioi elimistön toimintaa mittaamalla kehon signaaleja
Älykellot ja muut hyvinvointimittarit keräävät tietoa elimistön toiminnasta erilaisten antureiden avulla.
Laitteesta riippuen ne voivat mitata esimerkiksi:
- sykettä
- sykevälivaihtelua
- liikettä ja aktiivisuutta
- unen aikaista liikehdintää
- veren happikyllästeisyyttä eli happisaturaatiota
Näiden tietojen perusteella laitteet muodostavat arvioita esimerkiksi unen laadusta, palautumisesta tai kuormituksesta.
Mittari ei siis mittaa suoraan ihmisen kokonaisterveyttä, vaan muodostaa arvioita mitattujen fysiologisten muuttujien perusteella.
Mittausten tarkkuus vaihtelee
Hyvinvointilaitteiden mittausten tarkkuus vaihtelee laitteen, mitattavan asian ja tilanteen mukaan.
Esimerkiksi sykkeen mittaus voi olla monissa tilanteissa melko tarkkaa, mutta unen eri vaiheiden tai palautumisen arviointi on monimutkaisempaa.
Tämän vuoksi yksittäistä mittaustuloksia kannattaa tarkastella pidemällä aikavälillä ja osana isompaa terveyden kokonaisuutta.
On myös hyvä tiedostaa, että sama arvo voi tarkoittaa eri ihmisillä eri asiaa ja mittaustuloksia pitää aina arvioida kokonaisuutena.
Esimerkiksi matala leposyke voi olla hyväkuntoiselle ihmiselle normaali löydös. Jossain toisessa tilanteessa poikkeavan hidas syke voi vaatia selvittelyä, jos siihen liittyy esimerkiksi huimausta, heikotusta tai pyörtymistä.
Tulosten merkitykseen vaikuttavat muun muassa ikä, fyysinen kunto, sairaudet ja lääkitykset.
Mittaustieto tarvitsee tulkintaa
Ihmisen elimistö vaihtelee luonnostaan päivästä toiseen.
Esimerkiksi sykkeeseen, uneen ja vireystilaan vaikuttavat monet tekijät, kuten:
- fyysinen rasitus
- stressi
- sairastettu infektio
- alkoholi
- unen määrä ja laatu
Siksi yksittäinen poikkeava mittaustulos ei aina tarkoita sairautta.
Toisaalta laitteiden ja sovellusten antama normaali tulos ei myöskään sulje pois terveysongelmia.
Älykellon tai sovelluksen antama tieto voi kuitenkin olla hyödyllistä. Se voi auttaa huomaamaan muutoksia omassa elimistössä ja joissakin tilanteissa johtaa hakeutumaan terveydenhuollon arvioon.
Lääkäri voi ottaa potilaan itse keräämän terveystiedon huomioon osana kokonaisuutta. Mahdollisen sairauden arviointi perustuu kuitenkin laajempaan selvitykseen, kuten potilaan oireisiin, haastatteluun, lääkärin tekemään tutkimukseen sekä tarvittaessa laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin.
Jatkuva mittaaminen voi myös lisätä huolta
Oman terveyden seuraaminen voi kannustaa hyviin elintapoihin ja auttaa huomaamaan muutoksia.
Joillakin jatkuva mittaaminen voi kuitenkin lisätä huolta ja elimistön normaalia vaihtelua aletaan tulkita merkiksi sairaudesta.
Yksittäisen päivän huono uni, korkeampi syke tai tavallista heikompi palautumisarvio ei välttämättä tarkoita, että terveydessä olisi tapahtunut merkittävä muutos.
Mitä omasta terveydestä kannattaa seurata?
Terveyden kannalta hyödyllistä tietoa voivat antaa esimerkiksi:
- verenpaine
- liikunta ja arjen aktiivisuus
- unen määrä ja laatu
- painon merkittävät muutokset
- elintavat
- uudet tai pitkittyvät oireet
Sovellukset ja mittarit voivat täydentää oman terveyden seurantaa, mutta ne eivät korvaa kokonaisarviota.
Terveys on laajempi käsite kuin yksittäinen numero tai sovelluksen antama tulos.
