MS-tauti vaikuttaa hermoston toimintaan
MS-taudissa elimistön immuunijärjestelmä aiheuttaa tulehdusmuutoksia keskushermostossa.
Tulehdus vaurioittaa hermosyitä ympäröivää myeliiniä eli hermojen eristekerrosta. Myeliinin vaurioituminen voi hidastaa tai häiritä hermoimpulssien kulkua.
Oireet riippuvat siitä, missä kohdassa keskushermostoa muutokset sijaitsevat.
Näköhäiriö voi olla MS-taudin ensioire
Yksi MS-taudin mahdollisista ensioireista on näköhermon tulehdus eli optikusneuriitti.
Se voi aiheuttaa esimerkiksi:
- näön hämärtymistä toisessa silmässä
- näön heikkenemistä
- kipua silmän liikuttamisen yhteydessä
- värinäön muutoksia
Kaikki näköhäiriöt eivät kuitenkaan johdu MS-taudista, vaan niiden taustalla voi olla monia muita syitä.
Tuntohäiriöt ovat MS-taudin tavallisia oireita
MS-tauti voi aiheuttaa erilaisia tuntoaistin muutoksia.
Niitä voivat olla esimerkiksi:
- puutuminen
- pistely
- tunnon heikkeneminen
- poikkeavat tuntemukset iholla
MS-taudille tyypilliset oireet eivät yleensä ole muutaman sekunnin tai minuutin tuntemuksia, vaan kestävät pidempään.
Yksittäinen puutumisen tunne ei yleensä tarkoita MS-tautia, mutta pitkittyneet tai toistuvat neurologiset oireet kannattaa selvittää.
Lihasheikkous ja tasapainovaikeudet voivat liittyä MS-tautiin
Jos MS-tauti vaikuttaa liikkumista sääteleviin hermoratoihin, seurauksena voi olla esimerkiksi:
- lihasheikkoutta
- kömpelyyttä
- tasapainovaikeuksia
- kävelyn muuttumista
Oireet voivat ilmaantua vähitellen tai pahenemisvaiheen yhteydessä.
MS-tauti voi aiheuttaa myös muita oireita
MS-taudin oirekuva on aina yksilöllinen.
Sairauteen voi liittyä esimerkiksi:
- poikkeavaa uupumusta eli fatiikkia
- virtsarakon toiminnan häiriöitä
- kipuoireita
- muistamisen ja keskittymisen vaikeuksia
Kaikkia oireita ei kuitenkaan esiinny kaikilla sairastuneilla.
Kuka MS-tautiin sairastuu?
MS-tauti voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta tavallisimmin se todetaan nuorilla aikuisilla.
Sairaus alkaa useimmiten noin 20–40 vuoden iässä, ja se on naisilla yleisempi kuin miehillä.
MS-taudin tarkkaa syytä ei tunneta. Sen ajatellaan syntyvän useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta, jossa mukana ovat sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät.
Sairastumisriskiin on yhdistetty esimerkiksi:
- perinnöllisiä tekijöitä
- vähäinen auringonvalon määrä ja matala D-vitamiinitaso
- tupakointi
- sairastettu Epstein–Barrin virusinfektio
Yksittäinen riskitekijä ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen sairastuu MS-tautiin.
Miten MS-tauti todetaan?
MS-taudin diagnoosi perustuu kokonaisuuteen.
Lääkäri arvioi oireet ja neurologiset löydökset.
Tutkimuksissa voidaan käyttää esimerkiksi:
- neurologista tutkimusta
- aivojen ja selkäytimen magneettikuvausta
- selkäydinnestenäytettä
Yksittäinen oire ei siis yksin riitä MS-taudin diagnoosiin.
Milloin lääkäriin?
Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos ilmaantuu uusia neurologisia oireita, kuten:
- pitkittynyttä näön heikkenemistä
- toispuoleista tunnon muutosta
- selvää lihasheikkoutta
- tasapainon tai kävelyn häiriöitä
Erityisesti päivien ajan jatkuvat tai toistuvat oireet kannattaa selvittää.
