Liikennelääketieteen professori: Muistisairaudet näkyvät onnettomuustilastoissa yhä useammin

Liikennelääketieteen professori: Muistisairaudet näkyvät  onnettomuustilastoissa  yhä useammin Kuva 1 / 1

Ajoneuvon nopeuden automaattivalvontaa on Suomessa lisätty, mutta se ei havainnoi kuljettajan tilaa, joka on kuolonkolarien tärkein riskitekijä. Oikeus moottoriajoneuvon kuljettamiseen edellyttää terveysvaatimusten täyttymistä. Lääkärien oletetaan valvovan ajoterveyttä sekä määräaikaistarkastuksissa että kaikkien muidenkin hoitotapahtumien yhteydessä ja antavan potilaalleen tarvittaessa väliaikaisen ajokiellon tai ilmoittavan ajoterveysvaatimusten täyttymättä jäämisestä poliisille, jos tila on pysyvä.

Tutkijalautakuntatyö paljastaa jatkuvasti tapauksia, joissa sairas henkilö on aiheuttanut onnettomuuden – eikä hän aina ole ainoa uhri. Ajoterveyttä valvova lääkäri huolehtii sekä potilaastaan että muista kansalaisista, joille potilaan ajaminen voi olla vaaraksi. Lain mukaan ilmoitus poliisille ajoterveysvaatimusten täyttymättä jäämisestä on tehtävä, vaikka potilas vastustaisi sitä. Myös omaisten tulisi ajoissa puuttua sairaan läheisen ajamiseen. Molemmissa rooleissa toimineena tiedän, että näissä tilanteissa tarvitaan psykologiaa ja kärsivällisyyttä, mutta myös määrätietoisuutta.

Sydänsairaudet ovat yleisin ajonaikaisen kuoleman syy Suomessa. Sydänsairauksia koskevat ilmoitusvelvollisuusohjeet perustuvat pääasiassa sydämen pumppauskyvyn ja toiminnan vakauden arvioimiseen, koska varsinaisen kohtauksen ennustettavuus on huono. Sydänkohtaukset näyttävät sattuvan erityisesti fyysisen tai psyykkisen stressin yhteydessä etenkin ennestään sydän- tai monisairaille kuljettajille. Sydän- ja verisuonitaudit, ylipaino, diabetes ja päihderiippuvuus ovat huolestuttavan yleisiä ammattikuljettajillakin. Liikenne- ja työturvallisuus ja työkyvyn ylläpito edellyttävät lääkäreiltä panostusta seurantaan, mutta kuljettajia olisi myös vaadittava itse huolehtimaan terveydestään paremmin.

Ajoluvan edellyttämä näkökyky on määritelty kansainvälisestikin tarkkaan, eikä kuolonkolariaineistossa tule nykyään paljonkaan esiin näköongelmia. Sen sijaan iän mukanaan tuomat kognitiohäiriöt ja muistisairaudet näkyvät onnettomuustilastoissakin yhä useammin. Lisäksi sadattuhannet käyttävät ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä – ja ajavat silti. Hoidosta vastaavilla lääkäreillä on vain vähäiset mahdollisuudet varmistua potilaidensa ajamisen turvallisuudesta, mutta lääkkeitä määrätessään lääkärin pitäisi aina ottaa kantaa, voiko potilas ajaa lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Päihtyneenä ajamisesta voi saada tuomion, vaikka olisi käyttänyt reseptilääkkeitä.

Ajoterveys unohdetaan hoitoprosesseissa liian usein, ja sen arvioinnin tulisi kuulua hoitosuosituksiin. Tutkijalautakuntatyö on paljastanut selviä puutteita sekä lausunnoissa että lääkärien puuttumisessa ajamiseen. Ajoterveyttä koskevien lausuntojen antajille olisi ehkä harkittava koulutus- ja pätevyysvaatimuksia.

Tutkimusalana liikennelääketiede on Suomessa etulyöntiasemassa erityisen perusteellisen onnettomuustutkintakäytännön vuoksi. Kattavaa ajoterveystietoa onnettomuuden aiheuttajista ei muissa maissa ole saatavissa, ja kansainvälinen liikenneonnettomuuksien tilastointi jättää pois itsemurhatarkoituksessa ja sairauskohtausten vuoksi tapahtuneet onnettomuudet. Tutkimustyön edellytykset olisivat Suomessa kunnossa ja vieläpä poikkitieteelliset, joten eri alojen lääkärien kannattaisi panostaa ajoterveyden tutkimukseen, liikenneturvallisuuden hyväksi.

Lue myös:
9 kysymystä: Ajokelpoisuuden arviointi
Muistipotilaan ajoterveyden arviointi
Tilastointi vääristää kuvaa ajoterveydestä

Kirjoittanut:
Timo Tervo
LKT, liikennelääketieteen professori, silmätautien erikoislääkäri, liikennelääketieteen erityispätevyys, osastonylilääkäri
Helsingin yliopisto, HYKS, silmätautien klinikka

Kirjoitus perustuu Lääkärilehden (SLL 40/15) pääkirjoitukseen.

Oletko jo lukenut nämä?