Nyt on pakko kysyä: Voiko potilaalta salata omia tietojaan?

Nyt on pakko kysyä: Voiko potilaalta salata omia tietojaan? Kuva 1 / 1

Sähköinen Omakanta-palvelu helpottaa potilastietojen siirtymistä, mutta herättää myös kysymyksiä. Lääkärit ovat muun muassa pohtineet, miten menetellä, kun potilaalta olisi turvallisuussyistä salattava hänen omia tietojaan.

Lääkäri on saattanut kuulla esimerkiksi potilaan läheiseltä hoitolinjauksiin olennaisesti vaikuttavia asioita. Omainen on kuitenkin vannottanut, etteivät hänen keskustelunsa lääkärin kanssa saa paljastua potilaalle.

Ylilääkäri Heikki Virkkunen THL:n 
OPER-yksiköstä, mihin lääkäri voi kirjata tällaisia arkaluontoisia, mutta hoidon kannalta olennaisia tietoja?

– Ongelma ei sinänsä ole uusi: samanlaisia pulmia on ollut jo ennen sähköisiin tietojärjestelmiin siirtymistä. Erityisesti psykiatrisessa hoidossa tilanne on varmasti tuttu. Nykyään asia vain nousee entistä useammin esiin, kun kansalaisten pääsy omiin potilastietoihin on aiempaa nopeampaa ja helpompaa.

– Lain mukaan omaisen kertomat arkaluontoiset tiedot on salattava potilaalta silloin, kun ne koskevat omaista itseään. Esimerkiksi vanhemman terveys voi vaikuttaa suoraan potilaana olevan lapsen tai nuoren hoitoon. Tällaiset tiedot kirjataan potilaan dokumentteihin erilliseen asiakirjaan, johon vain vanhemmalla on katseluoikeus. Tällöin potilas ei itse pääse näkemään niitä.

Entä onko yksinomaan potilasta itseään koskevia tietoja mahdollista salata?

– Tämäkin on pyritty ottamaan huomioon Omakannan suunnittelussa. Palvelussa on viivästystoiminto, jonka avulla tiedot voi ajastaa tulemaan näkyviin tietyn ajan päästä. Vaikkapa syöpäkontrollien tuloksista on monesti parempi päästä keskustelemaan kasvotusten, ennen kuin ne ilmestyvät potilaan selattaviksi.

– Viivästyksen pystyy tekemään myös niin sanotusti hamaan tulevaisuuteen. On siis mahdollista asettaa merkintä tulemaan näkyviin potilaalle itselleen vaikkapa 120 vuoden kuluttua eli käytännössä ei koskaan. Hoitaville ammattilaisille teksti on silti näkyvissä.

Mitä muita ohjeita antaisit tällaisen ikuisesti viivästetyn merkinnän tekijälle?

– Kannattaa perustella selkeästi, miksi merkintä ei saa tulla potilaan itsensä tietoon. On siis hyvä kirjata näkyville, jos epäilee omaisen tai jonkun muun kolmannen osapuolen turvallisuuden olevan uhattuna. Tämä ehkäisee esimerkiksi sitä, että joku tulostaisi piilotetut merkinnät vahingossa muita dokumentteja potilaalle printatessaan.

– Viivästys on sitä paitsi aina mahdollista purkaa tilanteen muuttuessa.

Milloin muulloin viivästystä voi hyödyntää?

– Samantapainen on tilanne, jossa potilas käyttäytyy hyvin aggressiivisesti hoitavia ammattilaisia kohtaan. Tästä on hyvä saada piilotetusti tieto potilaan seuraavaksi kohtaaville.

Lue myös: Lasten tiedot Omakantaan mahdollisimman pian

Kirjoittanut:
Mari Vehmanen
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 17/15.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi