Nyt se varmistui – suurin osa umpilisäketulehduksista paranee antibiooteilla

Antibioottihoito oli edelleen tehokasta ja turvallista suurimmalla osalla potilaista viiden vuoden seurantajakson jälkeenkin.

Suomessa poistetaan noin 6 000 umpilisäkettä tulehduksen takia vuosittain. Umpilisäketulehduksia on pääasiassa kahta eri muotoa, joista toinen ei johda puhkeamaan. Turun yliopistollisesta keskussairaalasta johdettu suomalainen APPAC-monikeskustutkimus osoitti jo vuonna 2015, että vuoden seurannassa suurimmalla osalla potilaista lievemmän muodon umpilisäketulehduksen hoito onnistui antibiootilla, jolloin voitiin välttää tarpeettomia leikkauksia.

Tutkimuspotilaiden seurantaa on jatkettu viiden vuoden ajan. Pitkäaikaisseurannan tulosten perusteella voidaan myös päätellä, että lievemmän umpilisäketulehduksen hoito antibiootilla on turvallista ja kustannustehokasta.

– Umpilisäketulehduksen uusiutumat vähenivät merkittävästi pidemmässä seurannassa, suurin osa uusiutumista tuli ensimmäisen puolentoista vuoden aikana. Viiden vuoden seuranta-ajalla antibioottihoito oli edelleen tehokasta ja turvallista, 61 prosenttia potilaista ei tarvinnut leikkaushoitoa. Näillä pitkäaikaistuloksilla antibioottihoito on varteenotettava hoitovaihtoehto komplisoitumattoman umpilisäketulehduksen hoidossa ja sen käytännön toteutusta kannattaa ehdottomasti tutkia edelleen, sanoo tutkimusryhmän johtaja dosentti, päivystyskirurgian ylilääkäri Paulina Salminen tiedotteessa.

Tulos on maailmanlaajuisesti merkittävä sekä potilashoidon että terveydenhuollon resursoinnin kannalta, koska umpilisäkkeen poisto on maailman yleisin päivystysleikkaus.

Jatkotutkimuksessa seurattiin 256 antibiootilla hoidetun umpilisäketulehduspotilaan ja 272 leikkaushoidetun umpilisäketulehduspotilaan tilannetta viiden vuoden ajan kuudessa sairaalassa. Mukana olivat TYKS:n lisäksi OYS ja TAYS sekä Jväskylän, Mikkelin ja Seinäjoen keskussairaalat.

Pitkäaikaisseurannan tulokset julkaistiin arvostetussa lääketieteellisessä julkaisusarjassa JAMA:ssa.

kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Fotolia

Julkaistu Lääkärilehden verkossa