Ihmisenä oleminen, paitsi että se on kovin vaikeaa, perustuu paljolti siihen, minkälaisessa suhteessa olemme toisiin lajitovereihin. Tuo suhteiden kirjo on lähes loppumaton. On perhe-, sukulais-, ystävyys-, tuttavuus-, naapuruus-, huolto-, pari- ja sukupuolisuhteet – niin ja vielä työsuhteet.
Jotkut meistä ovat luontaisesti kyvykkäitä suoriutumaan ihmissuhteista mallikkaasti, mutta useimmille meistä hyvä selviytyminen vaatii harjaantumista, kokemuksista oppimista ja opettelua. Elämä opettaa, sanotaan, mutta kaikkiin ihmissuhdetaitoihin löytyy myös, paitsi naistenlehtien kirjoitukset ja kaikkien eri alojen asiantuntijat ja konsultit, niin myös tietoon ja tieteeseen perustuvat lainalaisuudet ja teokset. Nykyaikana, kun ihmisen työpanoksesta ollaan puristamassa kaikki mehut irti, on myös työsuhdetaitoihin alettu kiinnittämään lisääntyvästi huomiota. Hyvät työsuhdetaidot auttavat meitä pärjäämään työssä ja viihtymään siellä. Sivutuotteena voi olla parempi tuottavuus.
Unelma-alainen ja hyvä ihminen
Toimivasta työyhteisöstä on paljon tutkimustietoa. Hyvin toimivan työyhteisön takana ovat sujuvasti toimivat prosessit, saumaton yhteistyö, selkeät palautteet ja osaava johtaminen. Työyhteisöön kohdistuu alati kovenevia vaatimuksia: tulos ja laatu, tehokkuus, nopeus, osaaminen, yhteistyö ja jatkuva muutos. Nämä kaikki voivat myös uhata työsuhdeilmapiiriä.
Johtamistaidoista on puhuttu ja kirjoitettu kauan: käsitteet suorite- ja tunnejohtaminen, samoin kuin henkinen ja käytännöllinen johtaminen ovat tulleet tutuiksi. Taitava esimies voi kompetenssillaan ja omalla persoonallaan luoda ilmapiirin, jossa asiat on organisoitu toimiviksi ja jossa kaikki tietävät mikä ”tehtävän nimi” on.
Alaistaidoista, joita voidaan myös nimittää työntekijätaidoiksi tai työsuhdetaidoiksi, on ryhdytty myös puhumaan. Unelma-alainen on vähän niin kuin kaikkien partneria hakevien naisten unelmamies: hauska, huumorintajuinen, empaattinen, rehellinen, luotettava, tunnollinen, ahkera, peräänantamaton, kannustava, tukea antava, avulias, hyväkuntoinen, ajatteleva – kyllä noita laatusanoja riittää. Ehkä niissä kaikissa kulminoituvat hyvän ihmisen kriteerit.
Kaiketi sitä voisi olla hyvä ihminen töissäkin, siis sellainen epäitsekäs, kokonaisuuksia ajatteleva ja auttava henkilö. Toimisi huolellisesti ja tunnollisesti sovitut työt ajallaan tehden. Pyrkisi olemaan joukkueen päättäväinen jäsen, ei marmattaisi niistä asioista joihin ei voi vaikuttaa, ja olisi asenteeltaan myönteinen. Voisi huomaavaisesti kuunnella mitä muilla on sanottavaa ja viljellä sitä kiitos-sanaakin. Ja pyrkisi välttämään sitä niin yleistä pahan puhumista ja perättömän tiedon levittämistä. Tuollainen ihannejohdettava ei juuri ulkoista kontrollia tarvitse, ohjautuu oikein ihan sisäsyntyisesti.
Vaihda välillä näkökulmaa
Hyvät työsuhteet vaativat taakseen vahvan ammatillisen otteen. Yksi keskeisimmistä tekijöistä siinä on suhteiden eriyttäminen. Se että työ- ja läheiset ihmissuhteet pidetään selkeästi erillään, luo ja ylläpitää luottamusta.
Jotta työsuhteet säilyisivät voimaannuttavina, tulisi tiimin jäsenten erilaisuutta hyödyntää ja käyttää sekä sallia niin kauan kuin ne eivät vaaranna työrauhaa. Henkilökemiat voivat helposti sakata työyhteisössä kuin toisessakin. Silloin pitäisi muistaa käyttäytyä ihmisen lailla sivistyneesti.
Stressi, vaikkakin usein haitallista, voi muuttua positiiviseksi silloin, kun se nostaa työyhteisön vireystilaa, haastaa toimimaan vireästi, auttaa kohdistamaan energian oikeaan kohteeseen ja selkiyttää oman toiminnan rajoja. Tehottomuuden, huonon ilmapiirin ja vajaan motivaation syyt ovat tutkimusten mukaan kuitenkin valtaosaltaan, 90-prosenttisesti, rakenneongelmissa, ei henkilöissä. Vastaavasti työhön liittyvien virheiden taustalla ovat 92 %:ssa systeemivirheet.
Ihminen on aina pyrkinyt, tavalla tai toisella, hyvään elämään. Tuohon pyrittäessä olisi paras ratkaisu, jos kykenisi elämään niin, että elämä sisältäisi paljon asioilta, jotka tuottavat mielihyvää ja olisivat samalla oman arvomaailman mukaisesti hyödyllisiä.
Jotta tuo mielihyvä ja hyödyllisyys toteutuisivat työpaikallakin, olisi omaa itseään kyettävä katsomaan ”toisesta näkökulmasta”. Pitäisi antautua hyväksymään omat rajoituksensa, päästää irti siitä, mikä on sosiaaliselle toiminnalle haitallista ja muututtava eri ihmiseksi, paremmaksi ihmiseksi, muututtava kuin toukka perhoseksi. Niin, ehkä sinustakin voisi tulla parempi ihminen, työpaikallakin.
Kirjoittanut:
Arto Leminen
dosentti, osastonylilääkäri
HYKS, Naistentaudit ja synnytykset
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 42/15.
