Parkinson-potilaiden itsehoitoa voidaan tukea digitaalisilla apuvälineillä

Älypuhelimet soveltuvat vapinaoireiden arviointiin ja seurantaan potilaiden kotona.

Adobe/AOP

Oulun yliopistossa perjantaina 5. elokuuta tarkastettavassa väitöstyössä kehitettiin uusia teknologisia apuvälineitä Parkinson-potilaiden itsehoitoon.

FM Elina Kuosmasen väitös osoittaa, että älypuhelimet soveltuvat vapinaoireiden arviointiin ja seurantaan potilaiden kotona. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvittaisiin tulosten yleistämiseksi väestötasolla. Sen toisessa osassa luotiin digitaalinen alusta Parkinson-potilaiden omien, arkea helpottavien ohjeiden jakamiseen ja hakemiseen.

Väitöstyön tekijä Elina Kuosmanen Oulun yliopiston Jokapaikan tietotekniikan tutkijaryhmästä sanoo, että tutkijaryhmässä kehitetty STOP-sovellus pystyy määrittämään vapinan voimakkuuden hyödyntämällä älypuhelimen kiihtyvyysanturia. Vapinan voimakkuutta voidaan myös mitata ja seurata pitkällä aikavälillä. Sovellus sisältää lisäksi digitaalisen version perinteisestä Parkinsonin taudin diagnosoimisessa käytetystä spiraalin piirtotehtävästä. Piirtotehtävässä Parkinson-potilaiden tulokset erosivat verrokkiryhmästä.

STOP-sovellus on tehty ainoastaan tutkimuskäyttöön eikä sitä olla Kuosmasen mukaan kaupallistamassa. Sen mittaustulosten yleistäminen laajempaan potilasjoukkoon vaatisi lisätutkimuksia. Väitöstutkimuksessa 13 Parkinsonin tautia sairastavaa potilasta käytti sovellusta neljä kertaa päivässä kuukauden ajan.

– Älypuhelinsovellus mahdollistaa yksilön oireiden muuttumisen seurannan. Tutkimusasetelmassa sitä käytettiin oireiden itsearviointiin ja lääkityksen aikataulun seurantaan.

Potilaat myönteisiä mobiililaitteiden käyttöön

Yksi väitöstyön merkittävimmistä tuloksista on Kuosmasen mukaan se, että älypuhelin soveltuu Parkinson-oireiden seurantaan myös kotona. Akateeminen kiinnostus Parkinson-oireiden digimittauksiin on suurta, mutta aiemmin mittaukset on tehty joko laboratorio-olosuhteissa tai älypuhelinta monimutkaisemmilla mittauslaitteilla. Kuosmanen korostaa itse sitä, miten merkittävää on suunnitella mittaustapa sairauden ehdoilla. Sovellussuunnittelijoilla on useita keinoja kiertää Parkinsonin aiheuttamat rajoitteet toimintakyvyssä esimerkiksi ääniohjauksella.

– Tutkimukseen osallistuneet potilaat myös itse halusivat käyttää puhelinta ja sovellusta oireiden seurantaan, jos tuloksia käytetään terveydenhuollossa hoidon laadun parantamiseksi.

Radioteknologian kanssa pitkään työskennellyt tutkija sanoo, että teknologian jalkauttaminen lääkärien vastaanotolle ei ole ainoastaan kiinni siitä, saadaanko laitteiden data siirrettyä potilastietojärjestelmiin. Tutkijaryhmän STOP-sovelluksen tieto on esimerkiksi eri muodossa kuin markkinoilla olevien vapinaa seuraavien rannakkeiden.

– Kaupallisissa tuotteissa bisnes on datan käsittelyn algoritmeissä, jotka ovat salattuja. Jos tiedon muodolle ei ole yhteistä standardia, mittareiden antama tieto ei ole verrattavissa toisiinsa.

Yksilöiden kohdalla oireiden muutos kuitenkin näkyy.

– Pallo on lääkäreillä. Perehtymällä erilaisiin sovelluksiin ja niiden tapaan kerätä oiredataa voi hyödyntää myös itse niiden tietoa tehokkaammin.

Juha-Pekka Honkanen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?