Pienten lasten tuberkuloositartuntoja estettiin hyvin keskittämällä rokotukset vain riskiryhmiin

Tuberkuloosirokotusohjelman muuttamisen jälkeen pienten lasten ympäristömykobakteeri-infektioiden määrä kasvoi.

Suomessa syntyneiden pienten lasten tuberkuloositapaukset tai vaikeat tuberkuloositapaukset eivät ole lisääntyneet tuberkuloosirokotusohjelman muutoksen jälkeen. Tämä selvisi LL Antti Kontturin väitöstutkimuksesta.

Suomessa on vuodesta 2006 alkaen annettu tuberkuloosirokote (BCG) vain korkean altistumisriskin lapsille.

– Tulosten perusteella kaikkien lasten BCG-rokotusten uudelleen aloittamiselle ei ole perusteita, sanoo Antti Kontturi tiedotteen mukaan.

Tartunnanjäljitys löysi tartunnan saaneet lapset pikaisesti

Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös HUS-alueella tuberkuloosille altistuneiden lasten tartunnanjäljitystä.

Kontturi kertoo, että pienet BCG-rokottamattomat lapset ovat erityisen alttiita nopealle ja vakavalle tuberkuloositaudille. Siksi tartunnan saaneet lapset tulisi löytää nopeasti ja hoito aloittaa viipymättä.

HUS-alueen tuberkuloosin tartunnanjäljitys löysi tartunnan saaneet lapset nopeasti.

Kontturin mukaan valtaosa alle 5-vuotiaiden lasten tartunnoista löydettiin ennen taudin kehittymistä, eikä kenelläkään sairastuneista todettu vakavaa tuberkuloositautia.

Esimerkiksi päivähoidossa tai koulussa tapahtuneen joukkoaltistumisen takia tutkituilla lapsilla todettiin hyvin vähän tuberkuloositartuntoja.

– Joukkoaltistumisen jälkeiset tutkimukset olisi näiden tulosten valossa perusteltua kohdentaa entistä tarkemmin, Kontturi toteaa.

Tuberkuloosirokote ympäristömykobakteeri-infektioiden ehkäisyssä ei ole perusteltua

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että BCG-rokotusohjelman muuttamisen jälkeen pienten lasten ympäristömykobakteeri-infektioiden määrä on kasvanut.

Lapsilla ympäristömykobakteeri-infektiot ilmenevät yleensä kaulan tai kasvojen alueen imusolmuketulehduksena.

Kontturin mukaan lasten ympäristömykobakteereiden aiheuttamien imusolmuketulehdusten selvä lisääntyminen BCG-rokotusohjelman muutoksen jälkeen viittaa siihen, että BCG-rokote antaa suojaa myös näitä infektioita vastaan.

BCG-rokotteen käyttö ympäristömykobakteeri-infektioiden ehkäisyssä ei ole perusteltua, koska ympäristömykobakteereiden aiheuttamat imusolmuketulehdukset paranevat ilman hoitoa hyvin. Toisaalta BCG-rokote voi itsessään aiheuttaa märkiviä imusolmuketulehduksia rokotetuilla.

LL Antti Kontturin väitöskirja Bacille Calmette-Guérin Vaccination Policy Change and Childhood Mycobacterial Infections in Finland tarkastetaan 29. lokakuuta Helsingin yliopistossa.

Ulla Toikkanen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.