Plantaarifaskiitti on jalkapohjan jännekalvon rappeuma, joka aiheuttaa kipua kantapään etupuolella tai sisäsyrjällä.
Jännekalvo on sidekudosrakenne, joka tukee jalkaterän kaarta ja vaimentaa iskuja kävellessä.
Plantaarifaskiitti on yleinen vaiva, josta arviolta kärsii jopa 10 prosenttia ihmisistä jossain elämänvaiheessa.
Plantaarifaskiitin oireet
Plantaarifaskiitin tyypillinen oire on kantapään kipu, joka on usein pahimmillaan aamulla ylös noustua tai pitkän istumisen jälkeen.
Kipu voi vaihdella lievästä polttelusta terävään pistelyyn. Kipu saattaa helpottaa liikkuessa, mutta pahentua uudelleen rasituksen jatkuessa.
Kipu voi myös heijastua jalkapohjan keskiosaan tai ulkosyrjälle. Kipu voi haitata kävelyä, juoksua ja muita jalkaa kuormittavia aktiviteetteja.
Plantaarifaskiitin syyt
Plantaarifaskiitin syy ei aina ole selvä, mutta usein siihen liittyy tavallista suurempi jalkaterän rasitus tai voimakas ponnistus.
Ylipaino, toistuva rasitus, esimerkiksi pitkäkestoinen seisominen tai juokseminen, samoin kuin jalkaterän asentovirheet voivat herkistää vaivalle.
Myös kovat, kapeat tai huonosti tukevat kengät ja äkillinen fyysisen harjoittelun lisääminen voivat altistaa plantaarifaskiitille.
Joskus plantaarifaskiitti voi olla seurausta jalkaterän vammasta, kuten nyrjähdyksestä tai venähdyksestä.
Plantaarifaskiitin hoito
Plantaarifaskiitti paranee usein itsestään muutamassa kuukaudessa, mutta joissakin tapauksissa se voi pitkittyä jopa vuosiksi. Hoidon tavoitteena on lievittää kipua, edistää paranemista ja ehkäistä uusiutumista.
Hoidon perusta on kivun synnyttäneen rasituksen vähentäminen tai lopettaminen.
Kipuun voi käyttää lyhytaikaisesti tulehduskipulääkkeitä, kylmähoitoa tai kantapään alla käytettävää pehmennystyynyä.
Jännekalvon venyttelyhoito on tärkeä osa hoitoa, sillä se lisää jännekalvon joustavuutta ja vähentää sen kireyttä. Täällä voit tutustua jännekalvon venytyshoitoon.
Lisäksi on hyvä venyttää pohjelihaksia ja akillesjänteitä, sillä ne vaikuttavat jännekalvon jännitykseen. Esimerkiksi täältä löydät ohjeet pohjelihaksen ja akillesjänteen venytykseen.
Jalkaterän lihasten vahvistaminen voi myös auttaa plantaarifaskiitin hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Ohjeet tähän harjoitteluun löydät täältä .
Jos itsehoito ei riitä, voi hakeutua lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolle. He voivat arvioida jalkaterän rakennetta ja toimintaa, antaa ohjeita venyttelyyn ja lihasharjoitteluun, suositella tukipohjallisia tai muita apuvälineitä, tehdä kipua lievittäviä tai tulehdusta vähentäviä hoitoja, kuten akupunktiota, antaa tarvittaessa kortisoni-injektioita tai lähettää jatkotutkimuksiin tai leikkaushoitoon.
Milloin lääkäriin?
Plantaarifaskiitti ei ole vaarallinen tila, mutta se voi heikentää elämänlaatua ja haitata liikkumista.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kipu on hyvin voimakasta, estää normaalia kävelyä tai ei hellitä itsehoidosta huolimatta kuuden viikon kuluessa.
Lääkäriin tulee mennä myös, jos kipuun liittyy turvotusta, punoitusta, kuumetta, tunnottomuutta tai pistelyä jalkaterässä, sillä silloin kivun syy voi olla jokin muu kuin plantaarifaskiitti.
Miten ehkäistä plantaarifaskiittia?
Plantaarifaskiittia voi ehkäistä huolehtimalla jalkaterän hyvinvoinnista ja välttämällä liiallista rasitusta. Seuraavat vinkit voivat auttaa ennaltaehkäisyssä:
- Valitse sopivat, hyvin tukevat ja pehmustetut kengät, jotka eivät purista jalkaterää
- Vaihda kengät säännöllisesti, sillä kuluneet kengät menettävät iskunvaimennuskykynsä
- Vältä ylipainoa, sillä ylipaino lisää jalkaterän kuormitusta
- Venyttele jalkaterää, pohjelihaksia ja akillesjännettä ennen ja jälkeen rasituksen
- Lisää harjoittelun määrää ja tehoa maltillisesti ja vaihtele harjoittelun muotoa ja alustaa
- Käytä tukipohjallisia tai kantapehmusteita tarvittaessa
- Lepää ja hoida kipua heti, jos se ilmenee
