Refluksitaudin yleisin oire on närästys — tunnetko muut oireet?

Refluksitauti on krooninen sairaus, joka voi aiheuttaa hankaliakin oireita. Sitä pystyy kuitenkin hoitamaan tehokkaasti omahoidolla.

Refluksitaudissa mahan hapanta sisältöä nousee ruokatorveen.
Adobe/AOP
Refluksitaudissa mahan hapanta sisältöä nousee ruokatorveen.

Refluksitauti johtuu useimmiten ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta.

Sen seurauksena hapanta sisältöä mahalaukusta nousee ruokatorveen ja joskus nieluun.

Sulkijalihaksen toimintaa häiritsevät rasvainen ruoka ja tupakointi.

Myös ylipaino, raskaus ja vähentynyt syljen eritys altistavat refluksille.

Refuksitaudin oireet

Refuksitaudin yleisin oire on närästys. Toinen pääoire on karvaan mahansisällön nouseminen suuhun.

Jos hapan sisältö nousee nieluun asti, se voi aiheuttaa palan tunnetta, nielemisen vaikeutta tai äänen käheyttä.

Hapan sisältö voi aiheuttaa myös yskää ja hampaiden kiillevaurioita.

Vaikeaan refuksitautiin liittyy usein lisäsairautena ruokatorven alaosan tulehdus. Se ilmenee hetkittäisenä tai jatkuvana kipuna ylävatsan tai rintalastan takana.

Palleatyrä voi aiheuttaa refluksitautia

Palleatyrä voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa, sillä palleatyrä syntyy pallealihaksessa olevaan aukkoon, josta ruokatorvi kulkee.

Usein vaikeassa refuksitaudissa todetaan myös palleatyrä. Tosin palleatyrä ei aina aiheuta refluksitautia.

Refluksitaudin hoito

Rekfuksitautia voi ehkäistä ja hoitaa monin itsehoitokonstein.

Näistä voi olla apua:

  • vältä isoja aterioita 2-3 tuntia ennen nukkumaanmenoa
  • vältä sitrushedelmiä, tomaattia ja kahvia (ärsyttävät mahaa)
  • vältä suklaata, sipulia, kolajuomia ja minttua (heikentävät sulkilihaksen toimintaa)
  • vähennä runsasrasvaisia ja käristettyjä ruokia
  • tiputa ylipainoa
  • lopeta tupakointi
  • vältä runsasta alkoholin käyttöä
  • korota sängyn pääpuolta 15-20 cm, jos refluksin oireet vaivaavat öisin
  • liiku kohtuullisesti
  • hoida ohimenevää närästystä apteekin närästyslääkkeillä
  • jos olet raskaana, nuku vasemmalla kyljellä ja liiku kohtuullisesti

Milloin lääkäriin?

Useimmiten omahoitokonstit tehoavat hyvin refluksitautiin.

On kuitenkin tilanteita, jolloin on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Näitä ovat:

  • jos närästystä ilmenee useita kertoja viikossa pitkiä aikoja
  • oireet alkavat yli 50-vuotiaana
  • oireet ovat voimakkaita ja toistuvia ja niihin liittyy säteilevää kipua vatsan ja selän alueella
  • ilmenee anemiaa, veristä oksennusta tai ulostetta
  • vatsassa tai rinnan alueella tuntuu outoa kipua
  • närästys ilmenee rasituksen aiheuttamana
  • ilmenee nielemiskipua, laihtumista ilman syytä, pahoinvointia ja oksentelua

Erityisesti äkillinen rintalastan alaosassa ilmenevä voimakas kipu uutena oireena on syy hakeutua lääkäriin heti. Kyseessä voi olla sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti.

Miten refluksitautia voidaan hoitaa?

Refluksitauti on krooninen sairaus ja se uusii helposti.

Useimmiten närästyksen hoito ja omahoito auttavat pitämään refluksitaudin kurissa. Jos oireilu jatkuu, voidaan tehdä mahalaukun tähystys eli gastroskopia, jotta saadaan lisätietoa mahalaukun ja ruokatorven tilanteesta.

Happamien sisältöjen haittaa voidaan vähentää lääkkeillä, jotka vähentävät mahan happamuutta. Siten sisällön takaisinvirtaus ei ärsytä ruokatorvea samalla lailla.

Jos ruokatorvi tulehtuu eikä sitä saada rauhoittumaan lääkkeillä, sitä voidaan hoitaa leikkauksella. Leikkauksena käytetään ns. Nissenin fundoplikaatiota, jossa mahalaukun yläosasta muodostetaan eräänlainen mansetti ruokatorven alaosan ympärille, mikä estää takaisinvirtauksen.