Suomalaismatkailjoiden denguetartunnat lisääntyvät

Suomalaismatkailjoiden denguetartunnat lisääntyvät Kuva 1 / 1

– Tänä vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoon on tullut jo 65 denguetartuntaa, kertoo THL:n ja HUS:n infektiolääkäri Katariina Kainulainen.

Viime vuonna suomalaismatkailijoilla tartuntoja todettiin lähes sata, kun vuonna 2011 laboratoriot ilmoittivat 45 denguekuumelöydöstä.

– Suomalaisia sairastuu todennäköisesti vuosittain paljon enemmänkin, koska osa sairastaa denguen jo matkan aikana ja osa niin lieväoireisena, ettei hakeudu lääkäriin. Tartuntariski on kaikilla suomalaisilla, jotka matkustavat Aasian, Afrikan tai Keski- ja Etelä-Amerikan trooppisille alueille, Kainulainen toteaa.

Kainulaisen mukaan Suomessa ei erikseen kerätä dengueen sairastuneiden matka-anamneesia.

– Mutta "mutu" on se, että siihen sairastutaan lukumääräisesti paljon Thaimaassa. Se liittynee siihen, että Thaimaa on niin suosittu lomakohde.

Costa Ricassa ja Hondurasissa hätätila

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan denguen esiintyvyys on 30-kertaistunut viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana. Vuosittain dengueinfektioon sairastuu maailmanlaajuisesti noin 100 miljoonaa ihmistä. Tauti tappaa joka vuosi 20 000–25 000 sairastunutta. Suurin osa kuolleista on lapsia.

Thaimaassa on tänä vuonna todettu lähes 74 000 denguetartuntaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan ajankohtaan mennessä. Keski-Amerikassa on raportoitu 51 000 vahvistettua denguetapausta. Se merkitsee 85 prosentin lisäystä viimevuotisesta.

Honduras ja Costa Rica ovat julistaneet denguen vuoksi hätätilan. Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan Hondurasissa denguekuume on diagnosoitu yli 12 000 potilaalla, joista noin 1 800 on vaarassa saada sisäisiä verenvuotoja. Myös useissa Meksikon osavaltioissa on annettu terveysvaroituksia.

Denguehyttynen pistää päiväsaikaan

Denguekuumetta aiheuttaa neljä erityyppistä virusta, joiden kaikkien uskotaan olevan aasialaista alkuperää. Yksi sairastettu denguekuume ei anna immuniteettia muita virustyyppejä vastaan.

Denguekuumeen merkittävin levittäjä on Aedes aegypti -hyttynen, joka saa ravintonsa yksinomaan ihmisistä ja viihtyy siksi hyvin taajaan asutuilla alueilla. Toisin kuin malariahyttyset, A. aegypti imee verta ihmisestä päiväsaikaan.

A. aegypti lisääntyy usein asutuksen lähellä olevissa vesivarastoissa tai jopa kukkaruukkujen aluslautasilla. Se tulee mielellään sisätiloihin hakemaan ravintoaan ja lepäämään, minkä vuoksi matkailijan on syytä käyttää hyttyskarkotteita myös päiväsaikaan.

– Tällä hetkellä denguekuumetta aiheuttavaa virusta vastaan ei ole olemassa rokotetta tai spesifistä lääkettä. Siksi onkin tärkeää yrittää välttää tartunta suojautumalla hyttysen pistoilta, Kainulainen kertoo.

Välittömästi lääkärin hoitoon

Denguen itämisaika on yleensä 4–7 vuorokautta. Virus voi aiheuttaa vakavuudeltaan eriasteisia taudinkuvia. Infektio voi olla lievä tai jopa täysin oireeton.

Klassisen denguekuumeen tyypillisiä oireita ovat äkisti alkava kuume, päänsärky, silmien takainen särky, lihas- ja nivelkivut sekä ihottuma. Kuume kestää yleensä 5–7 vuorokautta. Pahoinvointia, lieviä hengitystieoireita ja verenvuoto-oireita voi esiintyä.

Toipumisvaiheessa voi esiintyä uupumusta viikkojenkin ajan. Sydän-, maksa- ja keskushermosto-oireet ovat harvinaisia denguen komplikaatioita. Vaarallisinta dengueinfektioissa on joskus kehittyvä dengue-verenvuotokuume-sokkioireyhtymä, jonka tyypillisiä ilmenemismuotoja ovat vakavat verenvuodot ja verisuonten läpäisevyyden lisääntyminen. Matkailijoilla vakavat tautimuodot ovat THL:n mukaan harvinaisia.

Jos matkailija epäilee sairastuneensa dengueen, etenkin jos ilmenee ankarampia oireita tai verenvuoto-oireita, tulisi lääkärin hoitoon hakeutua välittömästi. Asianmukainen hoito vähentää merkittävästi vaaraa kuolla dengue-verenvuotokuume-sokkioireyhtymään. Hoidettuna kuolleisuus on alle yhden prosentin.

Denguekuumeen esiintymisalueilla kuumelääkkeeksi ei tulisi valita asetyylisalisyylihappoa, ibuprofeenia tai ketoprofeenia niiden verenvuotoa lisäävän vaaran vuoksi. Denguen yhteydessä ensisijaiseksi kipu- ja kuumelääkkeeksi suositellaan parasetamolia.

Madeiralla epidemia viime vuonna

Euroopassa dengueta ja keltakuumetta levittänyttä A. aegyptiä esiintyi yleisesti toiseen maailmansotaan saakka, minkä jälkeen laji selittämättömästi hävisi. Viime vuonna se aiheutti Portugaliin kuuluvalla Madeiran saarella dengue-epidemian, johon sairastui yli 2 000 ihmistä. Seitsemän suomalaista sai tartunnan.

Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n mukaan on mahdollista, että A. aegypti on palaamassa Eurooppaan.

Toinen dengueta levittävä laji, Aasian tiikerihyttynen (Aedes albopictus), on levinnyt Etelä-Eurooppaan, ja sen elinalueen uskotaan laajentuvan kohti pohjoista. Luonnontieteellinen keskusmuseon mukaan Aasian tiikerihyttysen leviämisellä ei ole yhteyttä ilmastomuutokseen, eikä se pysty lentämään Alppien yli Suomeen. Suomen luonnossa tiikerihyttynen ei selviä.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta:
Suomessa kaksi Madeiran-matkailijoiden denguetartuntaa
Madeiralla jo 52 denguetartuntaa
Madeiran dengue-epidemia on poikkeuksellinen

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi