Terveydenhuollon tietosuojaongelmat liittyvät usein tietotekniikkaan

Terveydenhuollon tietosuojaongelmat liittyvät usein tietotekniikkaan Kuva 1 / 1

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ei koe olevansa vastapuolella, kun vastassa ovat lääkärit ja tavoite hyvästä hoidosta sekä potilasturvallisuudesta.

– Olemme tietosuojan kannalta samassa veneessä. Valitettavasti hoito­prosessi ja informaatioprosessi ovat Suomessa erkaantuneet ja ne pitäisi saada taas lähemmäksi toisiaan.

Tietosuoja on luottamuksellisen hoitosuhteen edellytys, ja tähän lääkäreillä on monituhatvuotinen perinne.

– Ongelmia tuo byrokratia ja se, että ­terveydenhuollossa on yli 4 000 erilaista ­tietojärjestelmää, jotka eivät kommunikoi keskenään. Silloin on selvää, ettei tieto ­kulje toivotusti.

Ohjaus ja valvonta puuttuvat

Aarnio painottaa, että tietosuojaongelmina pidetyt hankaluudet ovat usein ­tietojärjestelmiin tai organisaation toimintaan liittyviä.

– Tietosuojadirektiivissä muistutetaan, että tietosuojajärjestelmät on tehty palvelemaan ihmistä. Ihmisen ei pitäisi alistua koneen vallalle.

Aarnio listaa ongelmakohtia.

– Järjestelmät ovat kankeita, niitä ei osata käyttää ja lääkärien työaikaa kuluu tietojärjestelmien pyörittämiseen. Kokonaisvaltainen valvonta ja ohjaus ­puuttuvat.

Aarnion mukaan tietosuojakeskustelussa haukutaan usein väärää puuta. Tietosuojalaki ei määritä salassapitoa, vaan sen tekevät potilaslaki ja julkisuuslaki.

– Salassapitosäännökset ovat sellaisia, jotka eduskunta on lakia säätäessä parhaaksi nähnyt. Ne liittyvät paljon organisaatiorakenteisiin, kun niiden ­tehtävänä olisi suojata luottamussuhdetta sivullisilta.

Aarnio korostaa terveydenhuoltolain uudistuksen helpottaneen tiedon­kulkua. Hän näkee Kanta-järjestelmän ja valtakunnallisen potilastiedon arkiston korjaavan puutteita.

Lääkärin asema ei ole kadehdittava

Aarnio pitää lääkärin asemaa vaativana ja nostaa tästä esimerkiksi kaksi uutista viime lokakuulta.

Helsingissä iäkäs mies ajoi kuolonkolarin ajettuaan ramppia väärään suuntaan. Onnettomuudessa kuolleen toisen autoilijan omaiset vaativat turma­kuljettajan ajoterveyttä tutkinutta lääkäriä oikeuteen.

Utsjoella väkivaltarikostaustainen mies puolestaan sijoitettiin asumaan nuorten asuntolaan, ja hän surmasi lukiolaisnuorukaisen.

– Poliisi tiesi puukottajan taustasta, mutta päätti olla ilmoittamatta asiasta. Reaktiot erosivat voimakkaasti. Lääkäriä vaadittiin vastuuseen, kun taas ­poliisia ei pidetty syyllisenä, vaan moitteet kohdistettiin lainsäädäntöön, ­Aarnio ­huomauttaa.

– En ole kateellinen siitä, missä olosuhteissa lääkärit ja muut terveyden­huollon ammattilaiset joutuvat toimimaan.

Hän peräänkuuluttaakin lisää ohjausta. Tietosuojavaltuutetun toimisto ­selvittää yhteistyössä THL:n kanssa parhaita käytäntöjä ja niiden levittämistä terveydenhuollossa.

– Kenenkään lääkärin ei tulisi joutua miettimään pulmallisia tilanteita yksin, vaan työnantajalta tulee olla selkeät ohjeet. Sitä edellytetään laissakin.

Maria van der Meer
toimittaja

Kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/2014.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi