Tutkimus: Lähes kolmannes käyttää liian vähän D-vitamiinia raskausaikana

Tutkimustuloksista selviää, että yleisten suositusten mukaisen määrän D-vitamiinilisää sai vain noin 70 prosenttia tutkittavista.

Laajan raskauteen liittyvän Kuopio Birth Cohort -terveystutkimuksen ensimmäiset tulokset on saatu. Tulosten mukaan raskaana olevat syövät pääasiassa terveellisesti, mutta D-vitamiinin saannissa on ongelmia. Lisäksi lievää masentuneisuutta on joka kymmenennellä.

Kuopio Birth Cohort -tutkimukseen on tähän mennessä osallistunut noin 3 000 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä äitiä ja 2 500 syntynyttä lasta. Tavoitteena on saada tutkimukseen viiden vuoden aikana 10 000 äiti-lapsi-paria.

– Seuraamme raskaana olevan naisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja ravitsemuksen vaikutusta syntyvän lapsen elimistön ja terveyden kehittymiseen yhteistyössä monen eri tutkimuslaitoksen (THL ja Itä-Suomen yliopisto) tutkijoiden kanssa, KYSin naistentautien ja synnytysklinikan vt. ylilääkäri Leea Keski-Nisula tiivistää.

Kasviksia ja marjoja reilusti yli suositusten

Kaikille raskaana oleville naisille suositellaan 10 µg:n D-vitamiinilisää ympäri vuoden. KuBiCo-tutkimustuloksista selviää, että yleisten suositusten mukaisen määrän D-vitamiinilisää sai vain noin 70 prosenttia tutkittavista. Puolestaan luontaistuotteiden käyttö oli raskausaikana vähäistä (alle kaksi prosenttia) ja muutenkin hyvin suuri osa raskaana olevista käytti ravintolisiä kohtuullisesti.

Ravitsemustutkija, dosentti Sari Voutilaisen mukaan raskausaikana vältettäviä elintarvikkeita ovat alkoholin lisäksi muun muassa tietyt kala- ja maksaruoat, pellavansiemenet ja -rouhe. Näiden lisäksi salmiakin, lakritsin ja kahvin käytölle on esitetty käyttörajoituksia.

– Tutkittavat noudattivat erittäin hyvin näitä rajoituksia, esimerkiksi vain kolme prosenttia tutkittavista käytti kahvia yli suositellun kolme kuppia vuorokaudessa, hän toteaa.

Lisäksi KuBiCo-tutkittavat söivät raskausaikana keskimäärin kasviksia, marjoja ja hedelmiä reilusti yli suositellun puoli kilogrammaa päivässä.

– Yhteenvetona näyttää siltä, että tutkimukseen mukaan lähteneet raskaana olevat naiset söivät pääsääntöisesti erittäin hyvin sekä alku-, että loppuraskauden aikana noudattaen yleisiä ravitsemussuosituksia, Voutilainen tiivistää.

Ruokavaliosta palautetta sähköpostiin

KuBiCo-tutkimuksessa äidin ravinnonkäyttö selvitetään raskausaikana kaksi kertaa, raskauden ensimmäisen ja viimeisen kolmanneksen aikana.

Tutkittava saa ruokavaliostaan henkilökohtaisen palautteen välittömästi täytettyään kyselyt. Palaute pohjautuu voimassaoleviin Valtion ravitsemusneuvottelutoimikunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeisiin ja suosituksiin.

Raskaana oleva nainen voi hyödyntää henkilökohtaista ruokavaliopalautetta koko raskausajan. Palautteen tarkoituksena on toimia odottajan tukena raskausaikana ja helpottaa äitiysneuvoloiden työtä ja sen on saanut vajaan kahden vuoden aikana yli 2 500 KuBiCo-tutkittavaa.

Äidin mielialan merkitystä syntyvälle lapselle selvitetään

On arvioitu, että mittaustavasta riippuen psyykkisestä kuormittuneisuudesta kärsii 10–41 prosenttia raskaana olevista naisista. Mikäli kuormittuneisuus on liiallista, se saattaa johtaa masennukseen jo raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen.

– KuBiCo-tutkimuksessa noin joka kymmenes äiti kertoi mielialaa kartoittavassa kyselyssä lievistä masennusoireista. Kuitenkin vain noin puolet tästä joukosta kärsi oireilusta, joka viittaa varsinaiseen masennukseen, toteaa dosentti, psykiatrian erikoislääkäri Soili Lehto Itä-Suomen yliopistosta ja KYSin psykiatrian klinikasta.

Lehto kertoo, että mielialaoireisiin kytkeytyvien elimistön säätelytekijöiden epätasapainon on ehdotettu vaikuttavan sikiön kehitykseen haitallisella tavalla. Väitettä tutkitaan KuBiCo-tutkimuksessa.

– Määritämme elimistön säätelytekijöitä äidin verinäytteen lisäksi myös istukasta ja napaverinäytteestä, Lehto täsmentää.

KuBiCo-tutkimuksessa annetaan raskaana oleville ja synnyttäneille naisille myös palautetta omista mielialakyselyn vastauksista.

– Raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen edistää pitkällä tähtäimellä sekä äidin että lapsen terveyttä, Lehto jatkaa.

– Toivomme, että tutkimus voisi paitsi tuottaa uutta tietoa, myös auttaa edistämään perheiden hyvinvointia.

Tutkimuksen viralliset nettisivut löytyvät täältä.

Lue lisää D-vitamiinista täältä.

Tutustu raskausaiheisiin artikkeleihimme täällä.

Lähde:
KYS, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Itä-Suomen yliopisto
Kuopio Birth Cohort -tutkimus

Kuva:
Panthermedia