Voiko D-vitamiinivalmisteisiin luottaa?

Voiko D-vitamiinivalmisteisiin luottaa? Kuva 1 / 1

D-vitamiinivalmisteiden vitamiinipitoisuudet ovat puhuttaneet viime päivinä. Useimmat D-vitamiinivalmisteet luokitellaan ravintolisiksi, osa on määritelty lääkkeiksi.

Suurin osa D-vitamiinivalmisteista määritellään ravintolisiksi ja ne kuuluvat elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonnan piiriin. Evira ei anna tällä hetkellä haastatteluja tästä aiheesta.

Fimeasta todetaan, että osa D-vitamiinivalmisteista kuuluu edelleen lääkevalmisteisiin ja siten Fimean valvonnan alle. Lääkkeiksi luokiteltavia vitamiinivalmisteita valvotaan tarkemmin kuin ravintolisiksi luokiteltuja.

– D-vitamiinia sisältävät lääkevalmisteet ovat edelleen yhtä luotettavia kuin ennenkin, toteaa yksikön päällikkö Marjo-Riitta Helle Fimeasta.

D-vitamiinia sisältäviä reseptivapaita lääkevalmisteita ovat esimerkiksi D-vitamiinitipat Devitol, Jekovit ja Vitol (sisältää myös A-vitamiinia) sekä muutamat kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävät valmisteet, kuten D-Calsor sekä eräät Calcichew D3 ja Kalcipos-D -valmisteet. Valmisteita voi olla muitakin.

Vielä 2000-luvun alussa vitamiinivalmisteet, jotka sisälsivät päivittäistä saantisuositusta korkeampia vitamiinipitoisuuksia, määriteltiin usein lääkkeiksi. EU-harmonisoinnin vaikutuksesta vitamiinivalmisteiden luokittelu on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessakin. Tällä hetkellä vitamiinivalmisteet katsotaan lääkkeeksi vain siinä tapauksessa, että ne on tarkoitettu sairauden tai sen oireen parantamiseen, ehkäisemiseen tai lievittämiseen.

– Lääkkeitä ovat markkinoilla olevista vitamiinivalmisteista sellaiset, joille valmistaja on hakenut ja saanut myyntiluvan Fimealta, Helle sanoo.

Ravintolisien D-vitamiinipitoisuuksia selvitellään

Itä-Suomen yliopiston viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan monissa D-vitamiinivalmisteissa ei ole luvattuja D-vitamiinipitoisuuksia. Tällä viikolla monet D-vitamiinivalmistajat ovat tuoneet julki omia analyysitodistuksiaan, joiden mukaan heidän valmisteissaan on vaadittu määrä D-vitamiinia.

Itä-Suomen yliopisto tämän jälkeen tiedottanut, että se luottaa akkreditoitujen laboratorioiden tekemiin analyyseihin ja selvittää, miksi heidän käyttämänsä menetelmä on antanut erilaisia tuloksia kuin akkreditoitujen laboratorioiden menetelmät.

Evira on pyytänyt myös kuntien valvontaviranomaisia tarkastamaan ravintolisäyritysten omavalvontatietoja niistä D-vitamiinivalmisteista, joiden vitamiinimäärät ovat Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan ilmoitettua alhaisemmat.

Virallisten suositusten mukaan alle 2-vuotiaiden pitäisi saada D-vitamiinia 10 mikrogrammaa päivässä, 2–60-vuotiaiden 7,5 mikrogrammaa ja yli 60-vuotiaiden 20 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville ja imettäville suositellaan 10 mikrogrammaa päivässä.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

  • D-vitamiinin puutos kasvattaa MS-taudin riskiä

    D-vitamiinin käyttöä suositellaan ainakin tupakoiville, ylipainoisille sekä niille, joiden suvussa esiintyy MS-tautia.

    Uutiset 18.10.2017
  • D-vitamiinilisät saattavat vähentää pahoja astmakohtauksia

    Tutkimus osoitti suun kautta otettavien D-vitamiinilisien pienentävän vakavien, sairaalahoitoa vaativien astmakohtausten riskiä.

    Uutiset 21.9.2016
  • D-vitamiini hyväksi sydämen vajaatoimintaa poteville

    Sydämen vajaatoimintaa sairastavilla on usein myös D-vitamiinin puutosta ja puutos liittyy heillä huonompaan ennusteeseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinitasojen korjaaminen voi puolestaan parantaa potilaiden sydämen toimintaa. Tutkimus perustuu vuoden mittaiseen kokeeseen, jossa 239 vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 4 000 IU:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten tutkimuksen alkaessa. Kävelytestien perusteella D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä, mutta se saattoi parantaa sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Jos tulokset vahvistetaan lisätutkimuksissa, D-vitamiinivajeen korjaaminen ja suuriannoksiset D-vitamiinilisät voisivat helpottaa monien sydämen vajaatoimintaa potevien elämää. Vielä on tosin epäselvää, millä tavalla nyt havaitut muutokset sydämen toiminnassa vaikuttavat potilaiden taudin kulkuun ja oireiluun pitemmällä aikavälillä. Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes. Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Lähde:Journal of the American College of Cardiology 2016;67:25932603 http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0735109716016946 Uutispalvelu Duodecim Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Panthermedia

    Uutiset 6.7.2016

Terveyskirjasto.fi