Voiko kypärämuotoinen noninvasiivinen ventilaatiohoito auttaa koronapotilaita?

– Tästä ei ole hengityskoneen korvaajaksi, toteaa tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula.

Voiko kypärämuotoinen noninvasiivinen ventilaatiohoito auttaa koronapotilaita? Kuva 1 / 1 Kuva: Adobe/AOP

Uutiskuvista on nähty, että muun muassa Italiassa hoidetaan COVID-potilaita noninvasiivisella ventilaatiolla (NIV), jossa CPAP-kasvomaskin tai NFNO-viiksien sijaan hyödynnetään kypärää hengityksen avustamisessa.

TYKS:n tehohoidon ylilääkäri Mika Valtonen ja Jorvin tehohoidon ylilääkäri Tero Varpula, voidaanko kyseistä kypärämuotoista NIV-hoitomuotoa käyttää Suomessa?

– Käyttämiselle ei ole estettä, mutta meidän ja HUS:n suosituksissa ­pyritään välttämään noninvasiivisia hoitomuotoja, koska niissä on aina aerosolikontaminaation riski. Kypärässä riski lienee pienempi, koska se on melko tiivis kaula-alueelta ja ulos­hengitysputkeen saadaan virussuodatin, sanoo Mika Valtonen.

– On muistettava, että naamari­hoidoissa naamari vuotaa aina jostain nurkasta eikä kypärämallikaan ole hermeettisesti suljettu järjestelmä. Siksi hoitohenkilökunnan on käytettävä hoitotilassa aina FFP2- tai FFP3-suojaimia. Italiassa, Sveitsissä ja Yhdys­valloissa on tingitty tästä vaatimuksesta, jatkaa Tero Varpula.

Tuoko kypärämallinen NIV-hoito hengityskonehoidon rinnalle vaihto­ehdon COVID-potilaiden hoidossa ?

– Tästä ei ole hengityskoneen korvaajaksi. Kun olemme kokeilleet niitä aikanaan Jorvissa, se saattoi olla tarpeellinen niille potilaille, joille ei löytynyt hyvää istuvuutta kasvomaskeille tai joiden hoidossa oli muuta hankaluutta, sanoo Varpula.

– NIV-hoitojen teho ei missään nimessä vastaa teholtaan tehohoidon invasiivista ventilaatiotilannetta, jossa potilas on älyrespiraattorin päässä intubointiputkeen kytkettynä. Kun COVID-potilaalla alkaa mennä asiat huonosti, vaaditaan hengityskone­hoitoa, Valtonen täydentää.

Mitä hyviä ja huonoja puolia kypärä­ventilaatiossa on?

– Huono puoli on se, että vaikka potilaalle laitetaan kuulosuojaimet, viritys on aika meluisa. Siellä humisee ja ventilaattorin tuottama ääni kaikuu moninkertaisena. Kokemukseni ­mukaan se oli varsinainen delirium­generaattori. Myös kommunikointi potilaan kanssa on hankalaa.

– Ne voivat olla lievemmässä tautimuodossa käyttökelpoisia. Linjaus on toistaiseksi ollut, että on parempi tunnistaa potilaat, jotka pitää intuboida ja tehdä intubointi hallitusti oikea-aikaisesti. Näin voidaan välttää NIV-failure, jossa hengityshäiriötä hoidetaan ensin kypärällä, mutta hoito epäonnistuu. ­Tällaisten potilaiden ennuste on ­kaikkein huonoin, jatkaa Varpula.

Tuomas Keränen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 21/2020.

Oletko jo lukenut nämä?