32 osumaa
Ihminen on tietoturvan vahvin lenkki, kunhan opiskelee asioita, varautuu ja muistaa epäillä.
Tietoturva-asioita harjoitellaan terveydenhuollossa ja jokaisen pitää tietää, mitä tehdä, kun jotain sattuu.
Mitä vanhempi henkilö on, sen monipolvisempi on sairauksien lista, kuitenkin siten, että ikivanhoilla lista on usein lyhyt.
Kattava arkistointi tuo käyttöön vertailukuvat ja auttaa välttämään turhia tutkimuksia.
On inhimillistä, että tietoturvasta pyritään helposti oikaisemaan, kun varsinaisen hoitotyönkin kanssa on kiire.
Terveydenhuollon tietoturvaa pitää jatkuvasti arvioida, sanoo Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Lauri Vuorenkoski.
On herännyt kysymyksiä, miten toimia altistumisilmoituksen jälkeen.
Altistumistietoa välittävä Koronavilkku-sovellus näkyy syksyllä terveydenhuollossa.
Sairaanhoitaja Johanna Lemivaara kirjaa mobiilisovellukseen potilastiedot jo käyntien yhteydessä. Tämä hyödyttää myös lääkäreitä, tuumaa Jussi Pohjonen.
Yleisin ongelma oli reseptin vanheneminen tai lääkkeen loppuminen reseptiltä asiakkaan tietämättä.
On nimenomaan tiedettävä, mitä ei voi tietää, kun ei olla potilaan luona fyysisesti, kirjoittaa Mikko Lehtovirta.
Ihmisten tunnistaminen nimettömästä geenidatasta on osoittautunut helpoksi, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Yhteistyö terveydenhuollossa toimii Suomessa mallikkaasti, kirjoittaa Aleksi Varinen.
Biopankkinäytteiden karttuminen on tutkimuksen ja samalla potilaiden etu. Tulevaisuudessa biopankit voivat nopeuttaa merkittävästi uusien hoitojen ja lääkkeiden kehittämistä.
Huippututkija Markus Perolan mukaan geenit on nostettu Suomessa oudolle jalustalle. – Aivan kuin ne olisivat muuta terveystietoa ihmeellisempää, hän kummeksuu.
On tärkeää, että lääkärit puhuvat kokemuksistaan potilaana. Kokemus opettaa tehokkaimmin, miltä tuntuu, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Muun muassa HUS ja TYKS ovat kohottaneet valmiutta laajan kyberhyökkäyksen takia.
Hoitoyksinäisyyden kokemus moninkertaistuu silloin, kun potilas ei tunne ketään toista potilasta, jolla olisi sama sairaus, kirjoittaa Satu Salonen.
Kohta sekvensointi sopii joka kukkarolle. Näkymä on huima, kirjoittaa Pekka Nykänen.
Maailman lääkäriliitto varoittaa kyberuhista. Ammattimaiset hyökkäykset ovat arkipäivää Suomessakin.
Terveys- ja hyvinvointidataa on kerätty kymmeniin rekistereihin, tarkasti luokiteltuna, parasta maailmassa. Mutta ah – miten on vaikeaa saada sitä koskea ja käyttää! ihmettelee Hanna Nohynek.
Keinoälyä ja oirenavigaattoreita, nettiajanvaraus, oma hoitopolku, etähoitoa. Digiloikka saapuu erikoissairaanhoitoon.
Videoyhteyden välityksellä annetuista sairaanhoidon palveluista voidaan maksaa sairaanhoitokorvaus 1.3.2016 alkaen.
Terveydenhuolto vasta opettelee kyberturvallisuutta.
Valokuvat ovat osa potilasasiakirjaa, jota ei ole tarkoitettu jaettavaksi muille kuin potilaan hoitoon osallistuville henkilöille. Potilas puolestaan saa käyttää omia kuviaan haluamallaan tavalla.
Geenitekniikan avulla voidaan jo muutaman vuoden kuluttua todentaa useimmat yhden geenivirheen aiheuttamat harvinaiset sairaudet.
Sähköinen resepti alkaa olla jo arkipäivää Suomessa. Sähköiset potilastiedot tekevät kovaa vauhtia tuloaan. Mitä minä niistä hyödyn? Kuka pääsee tietoihini käsiksi?
Kela vastaanottaa yhä enemmän lääkärinlausuntoja, joissa psykiatrit ovat tavanneet potilaansa pelkästään virtuaalisesti.
Erityisesti harvinaisia sairauksia sairastavat potilaat voivat hyötyä lääketieteellisten tutkimuslaitosten yhteistyöstä.
Suojaamaton sähköposti käy vain terveyttä edistävän ohjeistuksen lähettämiseen tai kroonisen sairauden seurantaan. Myös laboratoriotuloksia voi välittää potilaalle sähköpostitse, jos siitä on sovittu.