Vähäkin ystävällisyys auttaisi

Jättimäiseltä joukolta amerikkalaisia puuttuu kokonaan mahdollisuus korkeakoulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen liikkuvuuteen.

Vähäkin ystävällisyys auttaisi Kuva 1 / 1

Smith Streetin aseman jälkeen F-metro kolistelee Brooklynissa korkealla rakennusten yläpuolella ennen kuin sukeltaa maan alle kohti Manhattania. Oikealla kiemurtelee Gowanusin saastunut kanaali, joka puhkoo teollisuusrakennusten erämaata, edessä kohoavat Manhattanin eteläkärjen pilvenpiirtäjät. Ja vasemmalla Brooklyn-Queens Expresswayn sillan takana, keskellä Upper New York Bayta, siintää legendaarinen vihertävänsininen kuparipatsas soihtuineen – se, joka kaikkein tyypillisimmin edustaa amerikkalaista unelmaa. Olemme asuneet New Yorkissa viime syyskuusta, ja näen Vapaudenpatsaan työmatkallani metron ikkunasta.

Toinen hahmo jonka näen säännöllisesti on rähjäinen mies, joka istuu Broadway-Lafayetten metroasemalla. Hänellä on pitkä hapsottava tukka ja surulliset silmät, eikä hän näytä peseytyneen viikkoihin. Hänellä on edessään kippo ja pahvista askarreltu lappu, johon on kirjoitettu tussilla: A LITTLE KINDNESS WOULD GO A LONG WAY.

Taloustieteilijä Thomas Pikettyn mukaan Yhdysvallat on tehnyt kansalaisillaan yhteiskunnallisen kokeen, jonka tulokset ovat ”ainutlaatuisen katastrofaaliset”. Piketty tarkoittaa taloudellista eriarvoisuutta, joka on kasvanut Yhdysvalloissa räjähdysmäisesti. Piketty julkaisi kollegoineen joulukuussa tutkimusraportin, jonka mukaan rikkain sadasosa on USA:ssa kasvattanut vuositulojaan yli kahdellasadalla prosentilla vuoden 1980 jälkeen ja rikkain prosentin tuhannesosa jopa yli kuudellasadalla. Samaan aikaan yli sadalla miljoonalla amerikkalaisella tulojen kasvu on pysähtynyt kokonainen sukupolvi sitten.

Vaikka varallisuuserot ovat kasvaneet kaikkialla, Yhdysvallat poikkeaa äärimmäisessä eriarvoistumisessaan kaikista muista länsimaista. Jättimäiseltä joukolta amerikkalaisia puuttuu kokonaan mahdollisuus korkeakoulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliseen liikkuvuuteen. Yhä suurempi osa rikkaiden tuloista tulee heidän jo omistamastaan varallisuudesta ja yhä pienempi työnteosta.

Brittiläiset yhteiskuntatieteilijät Kate Pickett ja Richard Wilkinson ovat osoittaneet vakuuttavasti, kuinka hätkähdyttävän määrän terveydellisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia eriarvoisuus tuo mukanaan. Mielenterveyshäiriöt, huumeidenkäyttö, liikalihavuus, vankeusrangaistukset ja lasten pahoinvointi ovat kaikki kahdesta kymmeneen kertaa yleisempiä yhteiskunnissa, joissa varallisuuserot ovat suuria. Vuonna 2009 julkaistun tanskalaistutkimuksen mukaan nuori joutuu koulukiusatuksi todennäköisimmin maissa, joissa taloudellinen eriarvoisuus on suurta. Sekä masennuksen että skitsofrenian riski on suurempi maissa, joissa tuloerot ovat suuret.

Ongelmat eivät koske vain köyhiä. Pickettin ja Wilkinsonin mukaan eriarvoisuus vahingoittaa sosiaalista kudosta koko yhteiskunnassa. Se voimistaa vaikutelmaa siitä, että jotkut ovat toisia arvokkaampia ja saa jokaisen huolestumaan omasta asemastaan. Professori Ichiro Kawachi Harvardista kutsuukin eriarvoisuutta sosiaaliseksi saastuttajaksi.

Amerikkalaisten varallisuuserot eivät Thomas Pikettyn mukaan ole väistämättömiä, vaan suoraa seurausta poliittisista valinnoista. Huono politiikka vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään vuosikymmenten ajan, Piketty kirjoitti Guardianissa.

A little kindness would go a long way.

Kotimatkalla F-junassa tapaan kolmannen vakiohahmon, minun ikäiseni miehen, joka kulkee junanvaunusta toiseen pyytämässä rahaa. Olen työkyvytön, minulla on ihana kuusivuotias tytär, Genesis. Olkaa kilttejä, avatkaa sydämenne.

Kun metro putkahtaa Carroll Streetin jälkeen ulkoilmaan, ilta-aurinko on laveerannut taivaanrannan Jerseyn puolella aniliininpunaiseksi.

Merkillisen pieneltä se täältä näyttää, tuo julisteista ja elokuvista tuttu patsas. Epäilemättä se on vaikuttava, koko mitassaan ja symboliikassaan. Se on vain täältä F-junasta katsottuna niin kovin kaukana.

Kirjoittaja:

Jussi Valtonen

Kirjailija ja psykologi

Julkaistu Lääkärilehdessä 8/2018.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi