Ylipaino on liian vakava asia ohitettavaksi

Vaikka ylipainon vaarat tunnistetaan, sen todellinen merkitys sairauksien taustalla näyttää jääneen liian vähälle huomiolle, kirjoittaa päätoimittaja Pekka Nykänen.

Ylipaino on liian vakava asia ohitettavaksi Kuva 1 / 1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi toukokuun puolivälissä tutkimuksen, joka jäi vähälle huo­miolle. Tutkimus havaitsi, että ylipainoisten riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on kolminkertainen normaalipainoisiin verrattuna. Vaikeasti lihavilla riski oli 16-kertainen.

Vaikka ylipainon vaarat tunnistetaan, sen todellinen merkitys sairauksien taustalla näyttää jääneen liian vähälle huomiolle. Suomessa oli vuonna 2017 noin 2,5 miljoonaa vähintään ylipainoista aikuista. 2–16-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tytöistä 18 prosenttia oli vähintään ylipainoisia vuonna 2018.

Ylipaino tarkoittaa BMI-painoindeksiä 25–29,9 kg/m2, lihavuus indeksiä 30–34,9 kg/m2. Yli 35 kg/m2 merkitsee vaikeaa lihavuutta.

THL:n tutkimuksessa ylipainoiset ja lihavat sairastuivat normaalipainoisia useammin jo 10 vuoden seurannassa. Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen totesi THL:n tiedotteessa, että lihavuuden riskit on Suomessa otettava aiempaa vakavammin. Näkemykseen on helppo yhtyä.

Valtaosa väestöstä tietää ylipainon vaarat. Mutta kuten tupakoija, ylipainoinen ihminen tarvitsee motivaatiota. Turha tuputtaa. Tarvitaan laajamittaisia, yhteiskunnallisia ja ennalta ehkäiseviä toimia.

Yhden keinon tarjoaa Lääkärilehdessä äskettäin esitelty tuuppaaminen (nudging).

Kuluttaja ohjataan siinä terveellisempiin tottumuksiin hienovaraisesti ja näkymättömästi. Elinympäristöä ja vihjeistöä muutetaan niin, että terveyttä edistävät vaihtoehdot ovat helppoja, houkuttelevia ja sosiaalisesti hyväksyttäviä.

Menetelmä on todettu tehokkaaksi lyhyellä ajalla. Pitkän ajan vaikutuksista tarvitaan lisätutkimusta.

Tupakka-askien kyljistä tutut varoitustekstit jakavat mielipiteitä. Ne syyllistävät, ja tehoa epäillään. Suomen lienee paras odottaa tuloksia muun muassa Perun, Chilen ja Kanadan kokeiluista.

Kovempiin toimiin kuuluu taloudellinen ohjaus.

Tupakka ja alkoholi ovat näyttäneet verojen voiman. Epäterveellisten ruokien haittavero tai arvonlisäveron korotus vähentäisi niiden kulutusta. Hedelmien ja vihannesten arvonlisävero voitaisiin pudottaa nollaan.

Eturyhmät vetoavat vaikeuksiin määritellä epäterveellisyys. Jos tahtoa riittää, vaikeudet ovat voitettavissa. Poliittisia päätöksiä helpottaa se, että fiskaaliset vaikutukset voidaan säätää nollaan.

Haittaverot toki kurittavat vähävaraisia. He syövät halpaa ja epäterveellistä ruokaa. Politiikka ei silti saisi ajaa kansanterveyden yli. Tupakka- ja alkoholiverokin iskevät vähävaraisiin.

Makeisvero kaatui syytöksiin kilpailun vääristämisestä. Sokerivero saattaisi seulan läpäistä. Verolle kuuluvat yhtä lailla huonot rasvat. Myös suola, vaikka hinnan merkitys sen kohdalla lienee olematon.

Valtioneuvosto laittoi vuoden 2017 lopulla työn alle selvityksen terveellisen ravitsemuksen taloudellisista ja muista ohjauskeinoista. Tehtävä oli käydä läpi ohjauskeinot ja vertailla niiden tehoa.

Valmista piti tulla vuoden 2018 lopussa. Tämänhetkisen tiedon mukaan tulokset julkaistaan elokuussa.

Vielä on epäselvää, kuinka vahvoja suosituksia työ tuottaa, mutta jos niitä saadaan, poliitikkojen on syytä olla hereillä. Ylipaino on liian vakava asia ohitettavaksi. Sen kimppuun on käytävä kunnolla.

Kirjoittaja
Pekka Nykänen
vastaava päätoimittaja

Artikkeli on julkaistu alun perin Lääkärilehdessä 22/2019.

Oletko jo lukenut nämä?