Sokeri puhuttaa – jälleen

Sokeri puhuttaa – jälleen Kuva 1 / 1

Sokerista puhutaan kyllästymiseen saakka, mutta ei auta, sillä taas se nostettiin esiin Lancetin tuoreessa pääkirjoituksessa (Lancet 2016;387:199). Tällä kertaa lehti siteerasi Britannian sairaustilastoja. Taustalla on väestön lihominen, jota sokerinkin liikakulutus edistää. Lihavuus liittyy jopa syöpäriskin kasvamiseen.

Arviolta 700 000 henkilöä sairastuu syöpään ylipainosta johtuen vuoteen 2035 mennessä. Mekanismit, joilla nämä yhteydet selittyvät, liittyvät lihavuuden aiheuttamaan koko elimistön krooniseen inflammaatioon.

Koko maailman väestöstä jo neljä miljoonaa kärsii ylipainosta johtuvasta diabeteksesta. Kasvua on peräti 65 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja yksin viime vuonna uusien tapausten määräksi on laskettu 119 965 sairastunutta.

Monissa maissa poliitikot puuhaavat sokeriveroa, sillä verotus on havaittu hyväksi keinoksi rajoittaa kulutusta. Edellä mainitussa pääkirjoituksessa tarkastellaan myös viime vuonna ilmestynyttä Yhdysvaltojen ravitsemuskomitean raporttia. Sen mukaan amerikkalaiset kärsivät virheellisten ravintotottumusten johdosta vitamiinien ja hivenaineiden puutteesta, mikä kirjoituksen mukaan viittaa jo kansalliseen hätätilaan!

Puutoksia oli mm. seuraavissa elimistölle tärkeissä aineissa: vitamiinit A, D, E ja C sekä folaatti-, kalsium-, magnesium-, kalium- ja rautapitoisuuksissa. Amerikassa väestö syö kaiken kukkuraksi liian kuituköyhää ravintoa.

Mikä lie tilanne Suomessa? Epäilen, että ravintotottumuksissa on meilläkin korjaamisen varaa. Ylipaino ja siihen johtavat syyt tulee ottaa aiempaa vakavammin niin kansallisten kuin globaalien terveysjärjestöjen agendalle.

Suomalaiset ovat hiukan vähentäneet sokerinkulutustaan viime vuosina – se on henkeä kohden noin 30 kg vuodessa (nordicsugar.fi). Aikuiset käyttävät sokeria nykyisin jokseenkin voimassa olevien ravitsemussuositusten mukaisesti, mutta lapset ja nuoret kuluttavat sitä edelleen liikaa (15–20 kg/v).

Sokerin "väärinkäyttö" tunnetusti lisää myös kariesriskiä. Suun terveydenhuollossa on havaittu väestön polarisoituminen tässäkin mielessä. Lapsia ja nuoria ajatellen lainmuutos, joka lopetti nuorten ikäryhmien erityisaseman ja siten mm. koululaisten aikaisemmin säännölliset hammastarkastukset ja fluoripurskuttelut, ei ole ollut heille eduksi.

Sokerivalistuksesta on puhuttu aina, mikä ei suinkaan vähennä sen merkitystä niin väestön kuin yksittäisen potilaan kannalta.

Kirjoittaja:
J. H. Meurman
professori

Kuva: Panthermedia

Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 4/2016.

Lue myös:
Sokerin määrälläkin on merkitystä
Sokerilimut lisäävät vyötärölihavuutta
Säännöllinen sokerin käyttö alkaa jo pikkulapsena

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi