Nuorille suunnatuista palveluista halutaan saada oikea-aikaisia ja helposti tavoitettavia.
– Suomessa on ollut hoitokulttuuri, jossa mielenterveysongelmia ja sosiaalisia ongelmia on haluttu hoitaa eri organisaatioissa. Nuoren elämässä ei voi tehdä tällaisia rajauksia, painottaa mielenterveystyön palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen Vantaan kaupungilta.
Kuosmanen kannustaa hallinnollisten raja-aitojen ylityksiin, jolloin ammattilaiset oppisivat tuntemaan toisiaan ja luottamaan toistensa ammattitaitoon.
– Koulussa etenkin neuropsykiatrisesti oireileva nuori nähdään usein tapauksena, joka on vietävä pois, hoitoon pajalle, josta tämä palaisi korjattuna. Perusterveydenhuollossa taas saatetaan liian herkästi kirjoittaa lähete erikoissairaanhoitoon, kun aikaa ja resursseja ei tahdo löytyä riittäviin esiselvityksiin, saati hoidon aloittamiseen. Kohta nuori roikkuu palveluverkostossa odotellen, että joku ottaisi kopin, Kuosmanen kuvaa.
Tarvitseeko jokainen oireileva nuori psykiatria?
HUS-piirissä on käynnistynyt Hyks-Varhain-integrointihanke, jossa kahdeksan työntekijän voimin reagoidaan nuoren oireiluun nopeasti ja arvioidaan tarvittavan hoidon taso ja paikka. Nuoria on metropolialueella paljon ja palvelujen tarve on suuri. Samalla kuitenkin tiedetään, että oireiden kirjo ja vakavuusaste ovat erilaiset.
– Meillä on rakennettu erikoissairaanhoitoon hieno järjestelmä psykiatrisesti sairastuneiden lasten ja nuorten hoitamiseen. Mutta tarvitsevatko kaikki psyykkisesti oireilevat lapset ja nuoret näin järeitä hoitokoneistoja? kysyy vastaava ylilääkäri Klaus Ranta HYKS:sta.
– Psykiatrinen laitoshoito tai pitkä psykoterapia eivät ole kaikille parasta mahdollista hoitoa, hän painottaa.
Hyks-Varhain-ryhmä on rakentunut aiemman JERI-hankkeen pohjalta. Hyväksi koettu toiminta halutaan nyt vakinaistaa.
Palvelut tutuiksi myös ammattilaisille
Hoidon porrastusta on pohdittu myös Vantaalla, ja siellä HUS-piirin hankkeelta odotetaan paljon.
– Saman kunnan sisälläkään ei välttämättä kovin hyvin tunneta kouluterveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai terveysasemilla tarjolla olevia palveluja, jos ei itse olla siellä töissä. Siksi odotan itse paljon myös HUS:n Mielenterveystalo-portaalilta, Lauri Kuosmanen sanoo.
Vaikka portaali on suunnattu kansalaisille itsehoidon avuksi, siitä voi tulla iso apu myös ammattilaisille, jotka etsivät mielenterveyspalveluja potilailleen – kunhan vain kunnat tuottaisivat sinne palvelujensa tietoja ja jaksaisivat pitää ne ajan tasalla.
Ulla Järvi
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 5/14.
