D-vitamiinisuositukseen pieni muutos

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat kokonaisruokavaliota. D-vitamiinin ja seleenin saantisuositukset nousivat hieman, ja hiilihydraattien ja rasvojen saannissa korostetaan laatua.

D-vitamiinin saantisuositusta on hieman nostettu yli 2-vuotiailla, aikuisilla ja vanhuksilla tänään julkistetuissa uusissa pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa. Nyt D-vitamiinin saantisuositus on 10 mikrogrammaa päivässä yli 2-vuotiaille ja alle 75-vuotiaille. Yli 75-vuotiaille suositellaan 20 mikrogrammaa D-vitamiinia joka päivä.

Myös seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman suurennettu: seleeniä suositellaan naisille 50 mikrogrammaa ja miehille 60 mikrogrammaa päivässä. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositellaan 55 mikrogrammaa seleeniä päivittäin.

Rasvan osuuden vaihteluvälin ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien päivittäisen saantisuosituksen vaihteluvälin alarajaa on puolestaan hieman laskettu. Rasvojen saannin vaihteluväli on 25–40 energiaprosenttia, kun taas hiilihydraattien saannin vaihteluväli on 45–60 energiaprosenttia.

Ravintokuitua tulisi saada vähintään 25–35 grammaa päivässä luonnollisista kuitupitoisista ruoista kuten täysjyväviljasta, marjoista ja hedelmistä, kasviksista sekä palkokasveista.

Rasvan ja hiilihydraattien laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tyydyttymättömien rasvojen osuutta korostetaan edelleen.

Kertatyydyttymättömien rasvahappojen suositus energiansaannista on 10–20 energiaprosenttia, ja tyydyttyneiden rasvahappojen saannin tulee olla alle 10 energiaprosenttia. Monityydyttymättömiä rasvahappoja täytyy olla 5–10 energiaprosenttia, jossa ainakin yksi energiaprosentti on omega-3-rasvahappoja. Transrasvahappojen saannin pitää olla mahdollisimman niukkaa.

Suositukset korostavat, että aikuisten täytyisi liikkua kohtuullisen kuormittavasti vähintään 150 minuuttia viikossa tai 75 minuuttia rasittavalla teholla viikoittain. Lasten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään 60 minuuttia päivässä.

Uusitut pohjoismaiset ravitsemussuositukset kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota ruokavalion kokonaisuuteen yksittäisten ravintoaineiden sijaan. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten perustana on vahva tutkimusnäyttö, ja niiden tarkoituksena on edistää terveyttä ja vähentää tauteja, joihin ravitsemuksella voidaan vaikuttaa.

Pohjoismaisiin suosituksiin perustuvat suomalaiset suositukset valmistelee maa- ja metsätalousministeriön asettama valtion ravitsemusneuvottelukunta tänä syksynä. Suomalaiset suositukset julkistetaan tammikuussa 2014.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.