Keuhkonsiirtojen tulokset Suomessa hyvät

Yli puolet potilaista on elossa kymmenen vuoden kuluttua leikkauksesta.

Keuhkonsiirtojen tulokset Suomessa hyvät Kuva 1 / 1

Suomessa jono keuhkonsiirtoon on lyhyt: odotusaika on 3–4 kuukautta. Kun keuhkonsiirrot aloitettiin 1990-luvulla, yleisin leikkausaihe oli keuhkoahtaumatauti. Nykyään tavallisin syy on interstitiaalinen keuhkosairaus, valtaosalla idiopaattinen keuhkofibroosi, kirjoittaa dosentti Maija Halme Lääkärilehdessä.

Keuhkonsiirtoa harkitaan, kun potilaalla on loppuvaiheeseen etenemässä oleva keuhko- tai sydän-keuhkosairaus, johon ei ole muuta tehokasta hoitoa. Edellytyksenä on, että potilaan arvioidaan voivan elää siirteen kanssa yli viisi vuotta, mutta ilman siirrettä hän kuolisi todennäköisesti kahdessa vuodessa.

Vuosina 1990–2016 Suomessa on tehty kahden keuhkon siirto 217 potilaalle ja yhden keuhkon siirto 24 potilaalle. Siirroista puolet on tehty interstitiaalisen keuhkosairauden vuoksi. Yli puolet suomalaispotilaista on elossa vielä 10 vuoden kuluttua leikkauksesta. Tulos on kansainvälisessä vertailussa hyvä.

Idiopaattinen keuhkofibroosi on yleisin interstitiaalinen keuhkosairaus ja sillä on myös huonoin ennuste. Taudinkulkua on vaikeaa ennustaa, ja siksi nämä potilaat lähetetään keuhkonsiirtoarvioon heti diagnoosin varmistuttua. Keuhkonsiirtojonossa kuolee eniten juuri näitä potilaita, Suomessakin keskimäärin ainakin yksi vuodessa. Elinajan ennuste keuhkonsiirron jälkeen on samalla hyvällä tasolla kuin muidenkin keuhkonsiirtopotilaiden.

Lähde: Halme M. Keuhkonsiirto interstitiaalisen keuhkosairauden hoitona. Suom Lääkäril 2017;72:2097–101.

Kirjoittaja:
Marianne Jansson
toimittaja

Artikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 38/2017.

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi