Kokemusasiantuntija kannustaa päihdekuntoutukseen

Kokemusasiantuntija kannustaa päihdekuntoutukseen Kuva 1 / 1

Vantaalla Korson terveysasemalla tarjotaan päihdeongelmaisille mahdollisuutta päästä kokemusasiantuntijan vastaanotolle. Uuden mallin kohderyhmänä ovat pitkäaikaisesta päihdeongelmasta kärsivät.

– He ovat niitä, joiden kohdalla työntekijät kokevat, ettei heillä ole enää ­annettavaa. Asiakkaita on ohjattu jatkohoitoon A-klinikalle tai AA-ryhmiin, mutta päihdekuntoutus on syystä tai toisesta keskeytynyt ja he palaavat uudestaan terveysasemalle. Tilanne on muuttumaton tai jopa pahenemassa, hanketyöntekijä Anne Tapola kuvaa.

Terveysaseman apulaisylilääkäri ­Natalia Aaltonen pitää kokeilua kiinnostavana toimintamuotona.

– Odotamme tältä paljon ja malli voi kiinnostaa koko Suomessa. Päihdeongelmaiset ja myös heidän omaisensa voivat hyötyä toiminnasta, hän sanoo.

Malli perustuu Vantaalla tehtyyn asiakaskyselyyn. Päihdeongelmaiset kokivat kohdanneensa terveydenhuollossa ymmärtämättömyyttä ja asenteellisuutta sekä kaipasivat omakohtaista tietoa päihdekuntoutuksesta. Vastaanottoa ­pidetään kahdesti viikossa, ja kutakin asiakasta kohden on ­varattu yhdestä kuuteen käyntiä.

Toipumisuskoa päihderiippuvaisille

Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen kertoo vastaanotollaan eri hoitovaihtoehdoista ja valaa motivaatiota.

– Pääviestinäni on, että alkoholismista voi toipua. Itsellenikin oli aikoinaan tärkeintä vertaistuki ja tarinointi muiden kanssa. En olisi vielä 10 vuotta sitten uskonut olevani tässä tilanteessa opastamassa muita, neljä vuotta raittiina ollut Ylönen kertoo.

Kokemusasiantuntija tuo maaliskuuhun saakka kestävän kokeilun ­aikana käytännön tietoa päihdekuntoutuksesta ja täydentää terveysaseman henkilökunnan antamaa tietoa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni saisi lisäpotkua päihteiden ­vähentämiseen ja aloittaisi päihdekuntoutuksen.

– Kokemusasiantuntija voi käyttää lääkäriä tai hoitajaa enemmän aikaa päihdeongelmaisen motivointiin ja mennä mukaan A-klinikalle tai tutustuttaa A-killan toimintaan. Hän voi osoittaa myös työntekijöille, että vaikeastakin päihdeongelmasta voi toipua, Tapola kuvaa.

Vantaalla arvioidaan ensi keväänä jatkoa ja mallin mahdollista laajentamista muille terveysasemille. Kokeilun rahoittaa Etelä-Suomen mielenterveyden ja päihdepalvelujen kehittämishanke Mielen avain.

Kokemusasiantuntijuuden malli on vahvimmillaan käytössä Uudessa-Seelannissa ja Skotlannissa.

Maria van der Meer
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 43/12.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Se tavallinen tarina

    Yhtä päihderiippuvaista kohti on yleensä monta muuta, joiden elämään riippuvuus vaikuttaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.

    Potilaan ääni 29.1.2018
  • Alkoholismi lyhentää elinikää perimästä riippumatta

    Alkoholismi ja liiallinen alkoholin käyttäminen altistaa monille sairauksille sekä onnettomuuksille ja tapaturmille, joiden takia alkoholistit elävät usein muuta väestöä lyhemmän elämän. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella tämä vaikutus havaitaan riippumatta siitä, onko potilaan suvussa terveysriskejä ja sairauksia, jotka voisivat selittää yhteyden. Tutkimuksessa käytettiin yli 2,8 miljoonan ruotsalaisen terveys-, rikos- ja apteekkirekisteritietoja vuosilta 19732010, ja niistä tutkijat tunnistivat osallistujat, joilla oli diagnosoitu alkoholiriippuvuus. Alkoholiongelma oli yhteensä yli 170 000 miehellä ja naisella. Alkoholismi-diagnoosin saaneita verrattiin heidän sisaruksiinsa, puolisisaruksiin ja mahdollisiin kaksossisariin ja -veljiin, joilla ei ollut alkoholiongelmia, sekä muuhun väestöön. Näin tutkijat pystyivät selvittämään perinnöllisten ja kasvuympäristöön liittyvien seikkojen vaikutuksia kuolleisuuteen. Alkoholiongelmaiset kuolivat seurannan aikana lähes kuusi kertaa todennäköisemmin kuin muut samanikäiset ja samaa sukupuolta ja koulutustasoa olevat, analyysi osoitti. Perinnölliset ja perhetaustaan liittyvät seikat selittivät osan tästä riskistä keski-iässä ja sitä ennen, mutta vuosien lisääntyessä kuolleisuus alkoi selittyä yksinomaan alkoholismilla. Mitä pitempään ongelmakäyttö oli jatkunut ja mitä vanhempi potilas oli, sitä vähemmän perhetausta merkitsi. Ruotsalaisten tulokset lisäävät tietoa alkoholismiin liittyvistä terveyshaitoista ja kuolleisuudesta ja osoittavat niiden lopulta olevan riippumattomia potilaan perhetaustasta ja mahdollisista perinnöllisistä seikoista. Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholista aiheutuu selviä terveysongelmia. Terveydenhuollon miespotilaista ongelmakäyttäjiä on 20 prosenttia ja naispotilaista 10 prosenttia. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta suuri ongelma on runsas humalajuominen. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. UutispalveluDuodecim (JAMA Psychiatry 2016;73:575581) http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2515957 Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Pixmac

    Uutiset 7.7.2016
  • Ei mikään pieni haaste

    Alkoholin saatavuuden rajoittaminen vaikuttaa tehokkaalta keinolta vähentää alkoholihaittoja. Toisaalta on olemassa esimerkkejä liiallisen säätelyn haitoista, pohtii yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen.

    Lääkärin ääni 14.6.2016

Terveyskirjasto.fi