Lääkäriliitto: Hahmoteltu sote-malli on yhä epäselvä

Lääkäriliitto: Hahmoteltu sote-malli on yhä epäselvä Kuva 1 / 1

Kuntien ja sote-alueiden väestöpohja jäisi edelleen liian pieneksi niille kaavailtuihin vastuisiin nähden, arvioi Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän esittämää mallia. Raportissa mainittu 50 000–100 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalue ei riitä erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen.

– Väestöpohjan pitäisi olla vähintään 200 000, Pärnänen arvioi.

Viime perjantaina julkistetussa sote-mallissa sairaanhoitopiirit lakkautettaisiin. Perusterveydenhuolto ja osa erikoissairaanhoitoa tulisi kuntien tai kuntien muodostamien sote-alueiden vastuulle. Kunnalla olisi velvollisuus kuulua sote-alueeseen, mikäli se ei itse ole tarpeeksi vahva järjestämään yksin väestönsä tarvitsemia palveluita.

Osa erikoissairaanhoitoa tulisi viiden erikoisvastuualueen kontolle. Tällaisia palveluita olisivat esimerkiksi ensihoitokeskukset ja ympärivuorokautinen erikoissairaanhoidon päivystys.

Miten käy erikoissairaanhoidon?

Pärnänen on huolissaan myös siitä, että erikoissairaanhoidon kokonaisuutta ollaan hajottamassa.

– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välissä oleva raja siirretään esityksessä erikoissairaanhoidon sisään. Jos näin tehdään, miten käy erikoissairaanhoidon kokonaisuuden ja erityisesti lääketieteen opetuksen ja tutkimuksen?

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan järjestäminen ja tuotanto pitäisi erottaa toisistaan terveydenhuollossa. Järjestämisvastuisia toimijoita pitäisi olla noin 5–15.

– Erikoisvastuualueille tulisi luontevasti järjestäjän rooli uudessa mallissa, nyt kun niiden asemaa on tarkoitus vahvistaa.

Pärnänen kannattaa mallia, jossa erva-alueet toimisivat järjestäjä-rahoittajina. Tuottajia voisivat olla niin kunnat, sote-alueet kuin yksityinen sektorikin.

– Tämäntyyppinen malli on jo hahmoteltu OYS-ervan aluekokeiluhankkeessa, jonka kehittelyä sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut.

Pärnäsen mukaan raportissa ervojen rooli jää kuitenkin epäselväksi. Raportin mukaan erva-alueiden tehtäväksi tulisi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden koordinointi ja erityistason palveluiden saatavuuden varmistaminen, mutta myös osa erikoissairaanhoitoa.

– Raportista ei selviä, olisiko niillä pelkästään järjestämisvastuu vai olisivatko ne käytännössä myös tuottajia.

Sairaanhoitopiirien poistamisella on tavoiteltu kaksitasoista palvelurakennetta nykyisen kolmetasoisen sijaan. Pärnäsen mielestä uudessa mallissa sairaanhoitopiirit korvattaisiin sote-alueilla, jolloin erona entiseen olisi vain se, ettei kaikkien kuntien olisi pakko kuulua sote-alueeseen.

– Käytännössä kuitenkin suurin osa kunnista joutuisi liittymään sote-alueeseen ja niin ollen kolmen tason järjestelmä koskisi jatkossakin lähes kaikkia kuntia.

Pärnänen arvioi, että terveydenhuollon järjestämisen malli jää työryhmän esityksen pohjalta vielä epäselväksi.

– Moni asia on vielä auki ja valmistelu kesken.

Hertta Vierula
toimittaja

Kuva Sami Perttilä

Aiheesta lisää: Työryhmä ehdottaa kunnille laajempaa vastuuta.

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Sote-malli tarkentuu kohta kartaksi

    Hallituksen sote-malli tuo jo mieleen keisarin uudet vaatteet, sanoo Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen. Helmikuun lopussa malli konkretisoituu karttakuvaksi.

    Uutiset 9.2.2013
  • Sote-shoppailu on uudistuksen uhka

    Tänä vuonna yhdessä sote-alueessa, ensi vuonna toisessa. Sote-shoppailuksi voisi nimittää mahdollisuutta, jonka uudistuva sote-malli pahimmillaan tuottaa.

    Uutiset 28.1.2013
  • Työryhmä ehdottaa kunnille laajempaa vastuuta

    Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Työryhmä ehdottaa, että 20 sairaanhoitopiiristä siirryttäisiin viiteen erva-alueeseen ja kunnat tai kuntien muodostamat sote-alueet järjestäisivät myös suuren osan erikoissairaanhoidosta.

    Uutiset 10.1.2013

Terveyskirjasto.fi