Sote-malli tarkentuu kohta kartaksi

Sote-malli tarkentuu kohta kartaksi Kuva 1 / 1

Sote-uudistuksen perusteet, kuten ­väestön ikääntyminen ja suunta eli halu integroida perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa ovat oikeat, mutta ­ehdotettu malli on epäselvä, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen tiivistää tilanteen.

Palvelurakennetyöryhmän ehdottama väestöpohjan pienuus ja erikoissairaanhoidon kokonaisuuden hajottaminen ­eivät saa ymmärrystä.

– Nyt on päätetty, että perusterveydenhuollon ja osan erikoissairaanhoitoa järjestää 50 000–100 000 asukkaan peruskunta tai sote-alue. Samalla aiotaan silti antaa myös 20 000 asukkaan kunnille mahdollisuus järjestää jotain peruspalveluja itse. Miten lukuihin on päästy, kun erikoissairaanhoidossa riittävä väestöpohja olisi vähintään 200 000 asukasta? Pärnänen huomauttaa.

Lähipalvelut 
lähelle asukkaita

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan terveydenhuollon tuottaminen ja järjestäminen pitäisi erottaa toisistaan. Järjestäjiä riittäisi koko maahan 5–15.

– Terveydenhuollon järjestäjän pitää olla riittävän suuri väestöpohjaltaan ja kantokyvyltään, että se voi koordinoida väestön tarvitsemia palveluja, seurata terveyden kehittymistä ja innovoida ­uutta. Riittävässä väestöpohjassa sa­tunnaisvaihtelu ei kaada budjettia, Pärnänen sanoo.

– Suomeen ei koskaan saada niin ­vähän kuntia eikä se liene tarpeellistakaan.

Pärnäsen mukaan järjestäjä-rahoittajavastuu sopisi luontevasti viidelle erva-alueelle.

– Tuottajat voivat olla monenlaisia, kuten kuntia, sote-alueita ja yksityisiä toimijoita. Tärkeintä on, että usein tarvittavat lähipalvelut ovat asukkaita lähellä. Muutaman kerran elämässä tarvittavia palveluja voidaan hakea kauempaakin.

Mitä sairaanhoitopiirien 
tilalle?

Uudistuksen tavoitteena on tehdä palvelurakenteesta kaksiportainen, mutta kantokyvyltään ja väestöltään hyvin erikokoisten järjestäjien malli luo Pärnäsen mukaan uusia rajoja.

Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan 2015.

– Herää kysymys, miksi niiden pohjalle ei voi suunnitella uutta. Niissä on tuotantolaitokset eli sairaalarakennukset, laitteet ja henkilökunta valmiina. Voi kysyä, tehdäänkö tässä keisarille ­uusia vaatteita?

Myös yliopistosairaaloiden rooli jää ehdotetussa mallissa epäselväksi, mikä herättää huolta lääketieteen koulutuksesta ja opetuksesta.

– Yliopistosairaalan erityistehtävät ovat kuitenkin vain pieni osa yliopisto­sairaalan toimintaa, sillä ne toimivat myös piirinsä keskussairaaloina ja ­sijaintikaupunkinsa kaupunginsairaaloina.

Ei apua perusterveydenhuoltoon

Pärnänen ei myöskään usko, että ehdotettu malli toisi kauan kaivatun avun ­perusterveydenhuollon ongelmiin.

– Perusterveydenhuollossa ongelmina ovat palveluiden heikko saatavuus, lääkäreiden vaihtuvuus ja lyhyet potilassuhteet, eikä tämä malli pureudu niihin.

Uudistuksen seuraava rajapyykki on helmikuun loppu, jolloin erva-alueiden selvitysmiehet jättävät raporttinsa. Pärnänen ei ennakoi niihin yllättäviä muutoksia.

– Selvitysmiesten rooli ei ole kadehdittava, sillä epämääräisten linjauksien pohjalta on erittäin vaikeaa suunnitella mitään uutta.

Edessä kuntien lausuntokierros

➤ Sosiaali- ja terveysministeriö esittää kartan sote-rakenteista ja 
-yhteistyöstä 28. helmikuuta.

➤ Kartta perustuu selvityshenkilöiden työhön.

➤ Sote-malli lähtee kuntiin lausuntokierrokselle maaliskuussa.

➤ Lakiehdotus tulee eduskunnan käsittelyyn arviolta keväällä 2014.

Maria van der Meer
toimittaja

Kuva Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 6/13.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi