Nyt on pakko kysyä: Onko ADHD oikea sairaus?

Nyt on pakko kysyä: Onko ADHD oikea sairaus? Kuva 1 / 1

ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) eli tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö on sanana monelle tuttu. Se herättää mielikuvan vilkkaasta ja levottomasta lapsesta, sellaisesta kuin Vaahteranmäen Eemeli. Myös se, onko ADHD sairaus vai lapsen ominaisuus, on herättänyt keskustelua.

Onko ADHD oikea sairaus, lastenpsykiatri Janna Rantala? 

– Tapaan viikoittain vanhempia, jotka pyytävät tutkimaan, onko heidän lapsellaan ADHD. Joskus he tulevat omasta aloitteestaan ja toisinaan koulun lähettäminä. Olen huomannut, että kaikille ADHD:n käsite ei ole selvä. Ensinnäkin pitäisi muistaa, että ADHD ei ole synonyymi levottomuudelle.

– ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, jota ei voi tutkia verikokeilla tai magneettikuvilla. Joukko  asiantuntijoita on määritellyt diagnoosikriteerit ja jos lapsi täyttää nämä kriteerit, hänen voi sanoa sairastavan ADHD:ta. Siksi ymmärrän ihmisiä, joiden mukaan ADHD ei ole sairaus.

Milloin lapsi pitäisi viedä tutkimuksiin?

– Tilannetta kannattaa lähteä selvittelemään  silloin, kun lapsen  käytös aiheuttaa huolta vanhemmille, opettajille tai lapselle itselleen.

Miten ADHD diagnosoidaan?

– Karkeasti sanottuna ADHD:ta sairastava lapsi ei kykene keskittämään tarkkaavaisuuttaa tarkoituksenmukaiseen kohteeseen tarpeeksi usein ja tarpeeksi pitkään. Määritelmässä on ongelmansa. Kuka saa päättää, mikä on tarpeeksi usein ja tarkoituksenmukaista? Opettajan mielestä tärkeintä on kuunnella, miten kertolaskuja lasketaan. Samaan aikaan oppilaan mielestä söpön pojan ihailu saattaa olla tärkeämpää. 

– ADHD:n diagnosointi vaatii kärsivällisyyttä sekä hoitavalta lääkäriltä että vanhemmilta, sillä levottomuuden tai tarkkaamattomuuden takana voi olla paljon muutakin kuin ADHD. Nämä muut mahdolliset asiat pitäisi sulkea pois, ennen diagnoosin tekemistä. Lääkärin tulee siis tutustua perusteellisesti lapseen ja tämän elinympäristöön.

– Traumat voivat olla yksi keskeinen levottomuuden syy. Myös syyllistävä kasvatus, masennus, energiajuomat, ruokavalio ja unettomuus voivat näkyä lapsen levottomuutena.

– Arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota lapsen temperamenttiin. Toiset ovat luonnostaan impulsiivisempia kuin toiset. Myös tapakasvatus ja kulttuurierot vaikuttavat. Kaikissa perheissä ei opeteta lasta odottamaan omaa puheenvuoroa. Koulussa opettajan päälle puhuva lapsi ei siis automaattisesti ole ADHD-lapsi. En myöskään koskaan anna ADHD-diagnoosia ennen kuin on selvillä, miten ruutuajan vähentäminen vaikuttaa lapseen. 

Mitä diagnoosin jälkeen?

– Tärkeää olisi kuulla lasta. Kysymme, mitkä asiat vievät hänen omasta mielestään keskittymistä väärään suuntaan. Sen jälkeen yritämme yhdessä miettiä, mikä voisi helpottaa oloa. 

– Joskus oireita saattaa lisätä hälyisä luokka. Silloin lapsi voi hyötyä kuulosuojainten käytöstä. Jotkut taas eivät jaksaisi pysyä pitkiä aikoja paikoillaan. He voivat käyttää koulussa istuintyynyä, jonka päällä voi keikkua ja siten helpottaa levotonta oloa. 

– Eräs opettaja helpotti oppilaansa levottomuutta antamalla tämän käydä teroittamassa kynäänsä niin monta kertaa tunnin aikana kuin tämä halusi. Lapsi teroitti kynää kymmeniä kertoja, mutta ei ollut muille häiriöksi ja sai näin helpotettua omaa levotonta oloaan. Tällaisia ratkaisuja ja joustoja kaivataan.

– Myös vertaistuesta ja ryhmätapaamisista voi olla apua. ADHD-liitto tarjoaa vertaistukea niin ADHD-oireisille lapsille kuin heidän vanhemmilleenkin.

– Lasta ei pitäisi lääkitä, jos tämä tuntee pärjäävänsä oireidensa kanssa. Lääkehoidon kokeilu on vain yksi osa keskittymisongelman arvioinnissa. Jotkut saavat lääkkeistä helpotusta, kaikki eivät. Toisaalta: lääke voi tehostaa keskittymistä myös ihmisillä, jotka eivät täytä tarkkaavaisuushäiriön kriteereitä. Se, että lääke poistaa oireet, ei siis tarkoita sitä, että lapsella on ADHD.

Voiko ADHD:sta parantua?

– Kyllä ja ei. Lapsen aivojen kehitys on vielä kesken ja lapset ovatkin aivan normaalisti impulsiivisia ja lyhytjänniteisiä. Siinä mielessä ADHD:ksi epäilty olemisen tapa helpottuu suurelta osin itsekseen kasvun myötä. Paranemista on myös ympäristön ymmärrys lasta kohtaan, sekä tarvittavat tukitoimet.  

Lue myös:
Tarvitseeko Vaahteranmäen Eemeli ADHD-diagnoosia 
ADHD vai ei-ADHD?

Tutustu ADHD-liittoon.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia 

Oletko jo lukenut nämä?