Omakanta-palvelu auttaa reseptien hallinnassa

E-resepti harmittaa, ihmetyttää, auttaa ja helpottaa. Hajamieliset hyötyvät siitä, että resepti pysyy tallessa. Tietokoneeton pelkää menettävänsä kontrollin omaan lääkehoitoonsa. Kokemuksia on monia, mutta selvää on se, että sähköinen resepti on tullut jäädäkseen.

E-reseptistä on tulossa pikkuhiljaa osa kaikkien suomalaisten elämää. Julkisen terveydenhuollon toimintayksiköt käyttävät jo sähköistä reseptiä ja yksityiseen terveydenhuoltoon se tulee pakolliseksi 1.1.2015 mennessä. Itsenäiset ammatinharjoittajat sekä pienet asemat saavat enemmän aikaa valmistautua. Heidän pitää liittyä järjestelmään 1.1.2017 mennessä.

Liittyminen sähköiseen reseptiin vaatii terveydenhuollolta isoja muutoksia, mutta järjestelmän ymmärtäminen vie aikaa myös potilailta.

Aluksi jokaisen kannattaa käydä kokeilemassa Omakanta-palvelua. Sieltä pääsee näkemään omat Reseptikeskukseen ja Potilastiedon arkistoon tallennetut tiedot. Kirjautumiseen tarvitaan mobiilivarmenne, verkkopankkitunnukset tai poliisilta saatava varmennekortti.

Omakanta-palvelun käyttö

Ensimmäisellä käyttökerralla järjestelmä pyytää käyttäjää kuittaamaan, että hän on tutustunut sairaanhoitopiirin potilastietorekisteriä ja Potilastiedon arkistoa koskevaan informaatioon.

Kuittauksen jälkeen potilas pääsee katsomaan omia tietojaan. Näytön vasemmalta reunalta voi valita joko etusivun, sähköiset reseptit, terveystiedot tai suostumukset ja kiellot.

Jos klikkaat sähköiset reseptit -kohtaa, pääset katsomaan, mitä kaikkia lääkkeitä sinulle on määrätty sähköisesti. Sivulla kerrotaan, kuinka paljon lääkettä on määrätty, onko lääkettä vielä jäljellä ja mihin saakka resepti on voimassa.

Lääkkeen vasemmalla puolella olevaa päivämäärää klikkaamalla voit katsoa loputkin lääkkeen tiedot, kuten annostuksen, lääkkeen määränneen lääkärin nimen ja lääkkeen käyttötarkoituksen.

Sähköiset reseptit näkyvät Omakannassa 2,5 vuotta siitä päivästä, kun reseptit on kirjoitettu. Palvelussa ei näy paperi-, puhelin- tai faksireseptejä, koska niitä ei tallenneta Reseptikeskukseen.

Potilaan ei kuitenkaan tarvitse osata käyttää tietokonetta saadakseen lääkkeensä. Mikä tahansa apteekki pystyy etsimään reseptin sen jälkeen, kun potilas on esittänyt Kela-korttinsa tai todistamalla henkilöllisyytensä muulla tavoin. Myös lääkkeiden hakeminen toisen puolesta on edelleen mahdollista. Tähän tarvitaan edelleen joko potilaan Kela-kortti, henkilöllisyystodistus tai kirjallinen lupa.

Hyvää ja huonoa palautetta

Apteekkariliiton farmaseuttisen johtajan Sirpa Peuran mukaan e-resepti on otettu vastaan vaihtelevasti.

– Palaute riippuu siitä, miten hyvin järjestelmä on tullut ymmärretyksi. Osa on ollut hyvin tyytyväisiä muutokseen. Jotkut taas eivät edes ole tajunneet, että heille on määrätty lääkkeitä, kun paperireseptiä ei ole lopuksi annettu käteen.

Peura uskoo, että kyse on alkuvaiheen kangertelusta.

– Yksi suurimmista ongelmista on se, että potilas tuntee menettäneensä lääkehoidon hallinnan. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä lääkäriltä voi aina pyytää paperisen yhteenvetotulosteen lääkityksestään. Lääkärin pitäisi myös tapaamisen lopuksi antaa potilaalle potilasohje, jossa on tiedot lääkemääräyksistä.

Peuran mukaan e-resepteissä on paljon hyötyäkin. Ensinnäkin tästä lähin lääkkeen voi hakea mistä apteekista tahansa, paikkakunnasta riippumatta. Toiseksi hajamielisimmänkin potilaan reseptit pysyvät tallessa.

Reseptikeskus auttaa myös lääkärin työtä. Potilas voi antaa lääkärilleen luvan katsoa reseptejään ja saamansa tiedon perusteella lääkäri voi pitää huolta siitä, että haitallisia yhteisvaikutuksia eri lääkkeiden kanssa ei tule. Potilaan pyynnöstä myös farmaseutti tai proviisori voi tarkistaa kokonaislääkityksen.

Kaikkien potilastiedot eivät vielä näy

Reseptien katsominen Omatietokannassa on näppärää, mutta terveystiedot -kohdassa saattaa joillakin näkyä vielä tyhjää. Peuran mukaan tietojen puuttuminen voi johtua siitä, että potilaan käyttämä palveluyksikkö ei vielä ole liittynyt Potilastiedon arkiston käyttäjäksi.

Potilastiedon arkisto otetaan käyttöön vaiheittain. Julkisen sektorin terveydenhuollolla määräaika on 1.9.2014, yksityisellä terveydenhuollolla vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen Potilastiedon arkistoon kirjatut tiedot löytyvät Omakanta-palvelusta niin kauan kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää.

Palvelussa aletaan näyttää myös ennen täysi-ikäisyyttä kirjatut sähköiset reseptit ja potilasasiakirjat, mutta vasta sen jälkeen, kun henkilö on täyttänyt 18 vuotta.

Aluksi vanhemmat eivät päässeet katsomaan palvelusta alaikäisten lastensa tietoja. Nykyään tilanne on kuitenkin toinen. Uuden lain mukaan alaikäisen lapsen huoltajalla on oikeus päästä katsomaan lapsen tietoja, ellei lapsi ole ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä itse päättämään hoidostaan, ja on sillä perusteella kieltänyt tietojen saamisen.

Tausta: Kaikki apteekit ovat jo liittyneet sähköiseen reseptiin. Sähköisiä reseptejä on kirjoitettu lähes 28 ja niistä on tehty lääketoimituksia yli 39 miljoonaa.

Lähde: Omakanta

Kirjoittaja:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Korjaus:
Kela on tarkentanut jutun tietoja. Uudessa laissa todetaan, että alaikäisen lapsen huoltajalla on oikeus päästä katsomaan lapsen tietoja, ellei lapsi ole ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenevä itse päättämään hoidostaan, ja on sillä perusteella kieltänyt tietojensa katsomisen.
Tämä ominaisuus tulee kuitenkin käyttöön vasta joskus vuonna 2016, eikä siis ole vielä voimassa.