Mikä Parkinsonin tauti on?
Parkinsonin tauti on keskushermoston sairaus, jossa aivojen dopamiinia tuottavat solut vähitellen tuhoutuvat. Dopamiini on välittäjäaine, joka vaikuttaa liikkeiden säätelyyn, mielialaan ja useisiin muihin toimintoihin.
Tauti etenee yksilöllisesti ja oireet voivat vaihdella huomattavasti henkilöstä toiseen.
Tauti ei ole parannettavissa, mutta sen oireita voidaan lievittää lääkkeillä ja kuntoutuksella. Tauti on yleisempi iäkkäillä, mutta se voi alkaa myös alle 50-vuotiaana.
Parkinsonin taudin ensioireet
Monet Parkinsonin taudin varhaisista merkeistä ovat epäspesifejä, eli ne voivat liittyä myös muihin sairauksiin tai normaaliin ikääntymiseen. Tämän vuoksi ensioireet jäävät usein tunnistamatta.
Yleisimpiä Parkinsonin taudin ensioireita ovat:
- yksi raaja liikkuu huonommin kuin toinen (esimerkiksi käsi ei liiku kävellessä)
- lepo- tai hienojakoinen vapina sormissa tai käsissä, erityisesti levossa
- liikkeiden hidastuminen (bradykinesia), esimerkiksi kengännauhojen sitominen tai napin sulkeminen hidastuu
- lihasjäykkyys, erityisesti toispuoleinen
- muutokset kävelyssä, askel lyhenee, kävely muuttuu laahaavaksi tai käsien heilahdus vähenee
- muuttunut ääni, puhe voi hiljetä tai monotonisoitua
- muutokset ilmeikkyydessä, kasvojen ilmeet voivat vähentyä ("naamioitunut ilme")
Usein potilaat tai läheiset huomaavat vasta jälkeenpäin, että oireita oli ilmassa jo vuosia ennen diagnoosia.
Muita mahdollisia varhaisia oireita
Joillakin potilailla voi esiintyä myös ei-motorisia oireita jo ennen liikeoireita, joita ovat:
- hajuaistin heikkeneminen
- ummetus
- unenaikaiset voimakkaat liikkeet (REM-unen käyttäytymishäiriö)
- masennus tai ahdistuneisuus
- väsymys ilman selkeää syytä
Näitä oireita voi olla vaikea tunnistaa Parkinsonin taudin varhaisvaiheeseen.
Parkinsonin taudin myöhemmät oireet
- Taudin edetessä oireet monipuolistuvat. Tyypillisiä oireita ovat:
- tasapainovaikeudet ja kaatumisriski lisääntyvät
- lihasjäykkyys voimistuu ja vapina voi levitä useampaan raajaan
- puheen tuotto ja nieleminen voivat vaikeutua
- muistihäiriöt tai muut kognitiiviset ongelmat etenevät
Oirekuva voi kuitenkin vaihdella suuresti yksilöittäin.
Voiko Parkinsonin taudin ehkäistä?
Parkinsonin taudin tarkkaa syytä ei tunneta, mutta sen uskotaan olevan seurausta perinnöllisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Täysin varmaa keinoa taudin ehkäisemiseen ei ole, mutta tutkimuksissa on havaittu joitakin mahdollisesti suojaavia tekijöitä. Näitä ovat:
- säännöllinen liikunta: erityisesti aerobinen liikunta (esim. kävely, uinti) saattaa hidastaa hermosolujen rappeutumista
- terveellinen ruokavalio: ns.Välimeren ruokavalio ja antioksidanttipitoinen ruoka saattavat suojata aivoja
- kofeiini: kohtuullinen kahvinjuonti on joissakin tutkimuksissa yhdistetty pienempään Parkinsonin taudin riskiin
- hyvä unenlaatu: unihäiriöiden hoito voi olla tärkeä osa aivoterveyden ylläpitoa
Sen sijaan altistuminen torjunta-aineille tai raskasmetalleille on yhdistetty suurempaan Parkinsonin riskiin.
Milloin hakeutua tutkimuksiin?
Jos huomaat toispuoleista liikehidastusta, vapinaa tai jäykkyyttä ilman selkeää syytä, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin. Erityisesti, jos oireet ovat vähitellen pahenevia tai niihin liittyy muita neurologisia muutoksia.
Neurologi voi arvioida tilanteen ja tarvittaessa ohjata tarkempiin tutkimuksiin.
