Useimmille Virve-viranomaisverkko on jotain, johon tutustutaan häthätää suuronnettomuusharjoituksissa, mutta Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Virve-päätelaitteet ovat päivittäisessä käytössä. Joensuun Tikkamäellä henkilökunnan taskuissa kulkee päivittäin toistasataa Virve-puhelinta.
Reaaliaikaisen tiedonkulun tärkeys korostuu pinta-alaltaan laajassa päivystyssiivessä. Virve-puhelinten ansiosta päivystävät anestesiologit ja kirurgit tietävät välittömästi, missä ja milloin heitä tarvitaan: kutsu kuuluu päätelaitteen kaiuttimesta ilman, että siihen pitäisi erikseen vastata.
– Virve-puhelimilla ihmisten löytäminen on nopeaa eikä aikaa kulu numeron näppäilemiseen ja vastauksen odottamiseen. Nopeasta kuittauksesta tiedämme, että henkilö on tulossa, päivystysalueen vastaava ylilääkäri Susanna Wilen kertoo.
Virve-verkon kautta tavoitetaan myös laboratorio, röntgen, verikeskus ja leikkaussali. Muun muassa sydänteholla ja ensihoidolla on omat puheryhmänsä.
Osaamista suuronnettomuuden varalle
Wilen kertoo, että arkityön myötä viranomaisverkkoa osataan käyttää myös tosipaikan tullen. Laitteet olivat käytössä muun muassa silloin, kun bussionnettomuudesta tuotiin sairaalaan 23 lievästi loukkaantunutta matkustajaa.
– Suuronnettomuusharjoituksissa Virve-puhelinten käyttötaidot ovat parantuneet huimasti. Aiemmin lääkärit olisivat käytännössä tarvinneet hoitajan rinnalleen käyttämään päätelaitetta, eikä hoitajakaan välttämättä olisi sitä osannut käyttää.
Poikkeustilanteiden varalle varastoidut Virve-päätelaitteet otettiin Joensuussa käyttöön viisi vuotta sitten puhelinverkon häiriön takia. Käyttöönotto oli hidasta, sillä alkutaipaleella Virve-luurit olivat raskaita ”tiiliskiviä.” Nykyiset mallit ovat matkapuhelinmallisia ja keveitä. Wilen sanookin, ettei päätelaitteiden käytöstä enää luovuttaisi.
– Virven ansiosta saamme ajantasaisen tiedon ensihoidosta ja yhtenäinen kokonaiskuva välittyy kaikille myös päivystyksessä.
Traumahälytyksessä säästettiin vartti
Keskussairaaloiden triage-hoitajat saavat tiedon vaikeasti loukkaantuneesta monivammapotilaasta Virve-verkon kautta muuallakin Suomessa. Ennen verkon arkikäyttöä Joensuun Tikanmäelläkin hoitaja aloitti sen jälkeen puhelinrumban: näppäili jokaisen tiimin jäsenen numeron, odotti vastausta ja kertoi saman asian uudelleen ja uudelleen. Kun jokaisella traumatiimin jäsenellä on oma päätelaitteensa, hälytystieto tavoittaa jokaisen samalla kertaa. Verkon hälytysviesti-toimintoa käytettäessä traumahälytys katkaisee kaiken muun viestiliikenteen.
– Puhelinkierroksessa on kulunut aikaa 10–15 minuuttia, mutta nyt kaikki saadaan kerralla paikalle. Tiimin jäsenet kuittaavat hälytyksen hoitajalle, ylilääkäri Wilen sanoo.
Viranomaisverkko on suojattu, joten ulkopuoliset eivät pääse kuuntelemaan samaa taajuutta. Tietosuojaan täytyy kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä vastaanotolla oleva potilas kuulee päätelaitteen viestin samalla kuin lääkärikin.
– Henkilötunnusten käyttöä vältetään. Päätelaitteiden käytössä tulee muutenkin olla viestiliikennekuri, että linjat pysyvät auki. Juoruilla ei saa, Wilen heristää.
Virve ei tuuttaa varattua
Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Virve-asiantuntija, valmiussuunnittelija Jari Hirvonen sanoo, että Virve-päätelaitteet toimivat myös silloin, kun GSM-matkapuhelinverkko on nurin.
– Kännykkäverkko voi ruuhkautua poikkeustilanteissa, kuten pandemian aikana. Toisaalta puhelinliikenne voi halvaantua myös silloin, kun usea ihminen yrittää tavoittaa samaa ihmistä puhelimitse yhtä aikaa.
Täysin horjuttamaton Virve-verkkokaan ei kuitenkaan ole. Muutaman viikon takainen Eino-myrsky aiheutti sähkökatkoista johtuvia katvealueita. Verkosta 96 % oli käytössä myrskynkin aikana.
Eino-myrsky myös lisäsi verkon tarvetta: Suomen Virveverkko Oy:n tilastojen perusteella tavalliseen sunnuntaipäivään verrattuna Virve-viestiliikenne hetkellisesti kaksinkertaistui myrskyn ylittäessä Suomen.
Juha-Pekka Honkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
