Psykiatrit toivovat joustoa ikärajoihin

Psykiatrit toivovat joustoa ikärajoihin Kuva 1 / 1

Nuorisopsykiatrian palvelut puhuttavat parhaillaan suomalaisia.

– On hyvä, että aihe kiinnostaa. Käsittely vain jää helposti yksipuoliseksi, koska me hoitavat ammattilaiset emme tietenkään voi kommentoida julkisuudessa yksittäisiä tapauksia, ylilääkäri Nina Lindberg HYKS:n nuorisopsykiatrian klinikkaryhmästä pohtii.

Hän, vastaava ylilääkäri Klaus Ranta ja avohoidon klinikkaylilääkäri Risto Heikkinen vahvistavat, että suomalaiset nuorisopsykiatrian rakenteet kaipaavat remonttia. Eräs epäkohta on jyrkkä 18 vuoden ikäraja, jota valtaosa yksiköistä noudattaa.

Ylilääkäreiden mukaan käytännölle ei ole lääketieteellistä perustetta, vaan se on puhtaasti juridiikan ja perinteisten organisaatiorajojen sanelema.

– Itse asiassa 18 on monelle erityisen huono ikä siirtyä aikuispsykiatrian potilaaksi. Juuri silloinhan lapsuuden turvaverkot häviävät ympäriltä muutenkin, kun nuori suuntaa omilleen, Klaus Ranta painottaa.

Nuorisopsykiatrian puolella hoito-ote on huolehtiva ja perhe usein tiivisti mukana yhteistyössä. Sen sijaan aikuispsykiatrian potilaan perään ei kukaan soittele, jos vastaanottoaikoja alkaa jäädä ­väliin.

Katkeamatonta hoitoa

Risto Heikkinen huomauttaa, että myös viimeaikainen aivotutkimus on osoittanut aikuistumisen jatkuvan pitkälle yli 20 ikävuoden. Silti nuoren oletetaan ­tekevän kypsiä päätöksiä, jotka vaikuttavat koko loppuelämään.

– Oikeastaan nyky-yhteiskunta vaatii valtavasti ihan kaikilta 18-vuotiailta – myös terveiltä, Nina Lindberg sanoo.

Hyksissä psykiatrian tiukoista ikä­rajoista luopu­mista onkin jo kokeiltu ­onnis­tuneesti tietyissä yksiköissä. Nuorten ja aikuisten erilliset syömishäiriö­klinikat yhdistyivät tämän vuoden ­alussa.

– Vaikka kahden hoitokulttuurin kohtaaminen herätti epäilyksiä, tulokset ovat olleet hyviä: hoito voi nyt jatkua katkeamattomana herkässä aikuistumisvaiheessa. Eri-ikäiset potilaat ovat kokeneet sopivansa rinnakkain yllättävänkin hyvin, Klaus Ranta kertoo.

Niin ikään neuropsykiatriassa HYKS on luopunut erillisistä nuorten ja aikuis­ten yksiköistä.

Ylilääkärit korostavat, ettei pelkkä ikärajojen siirtely silti riitä. Resurssien ­kokonaisuudessaan olisi kohdistuttava uudella tavalla.

– Avohoidon vahvistamisen ansiosta me pystymme nyt tarjoamaan hoito­takuun kriteerit täyttävää palvelua kuntayhtymän alle 18-vuotiaille. Mutta jos vastuullemme tulee yksikin ikäluokka lisää, kapasiteetti loppuu, Nina Lindberg sanoo.

Mallia Australiasta

Risto Heikkinen nostaa kiinnostavaksi vertailukohteeksi Australian. Siellä nuorten mielenterveyspalvelut on ­ulotettu noin 25 ikävuoteen saakka ja pantu koko järjestelmä muutenkin ­uusiksi.

– Ympäri maata on perustettu kattava verkko erittäin matalan kynnyksen headspace-pisteitä erikoissairaanhoidon ulkopuolelle. Niistä nuori voi myös oma-aloitteisesti hakea apua psyykkiseen tai somaattiseen, isoon tai pieneen ongelmaan. Nuorelle aukeavat head­spacen kautta kaikki hänen tarvitsemansa palvelut, Heikkinen kertoo.

Lisäksi headspace on vahvasti läsnä netissä ja sosiaalisessa mediassa. Kulut ovat pysyneet aisoissa, sillä keskuksista vastaa kevyt, säätiöpohjainen organisaatio. Hoitohenkilökunta koostuu pääosin ammatinharjoittajista, jotka veloittavat ­sikäläistä Kelaa vain toteutuneista käynneistä.

– Jotakin tällaista me tarvitsisimme myös Suomeen perustasolle, Risto Heikkinen toteaa.

Ylilääkärit toivovat, että kohina nuorten mielenterveyspalveluiden ympärillä kanavoituisi poliittisiksi päätöksiksi.

– Sillä nimenomaan poliitikot päättävät, paljonko vaikkapa kouluterveydenhoitajia jossakin kunnassa on. Juuri sieltä, perustasolta, psykiatristen palveluiden kokonaisuus lähtee rakentumaan. Mitä aiemmin nuoria autetaan arjessa, sitä vähemmän järeimpiä hoitomuotoja tarvitaan.

Mari Vehmanen
toimittaja

Kuva: Mikko Käkelä

Julkaistu Lääkärilehdessä 41/13.

Oletko jo lukenut nämä?