REM-uni — miksi se on tärkeää?

REM-uni on unen vaihe, jolle on ominaista aivojen korkea aktiivisuustaso, nopeat silmänliikkeet ja lihasten rentoutuminen. REM-uni toistuu säännöllisesti unisyklin aikana ja on välttämätön muistin vahvistamiselle ja tunteiden käsittelylle.

REM-unen vaihe on tärkeä kognitiivisten toimintojen, kuten muistin vahvistamisen ja tunteiden käsittelyn kannalta.
Adobe
REM-unen vaihe on tärkeä kognitiivisten toimintojen, kuten muistin vahvistamisen ja tunteiden käsittelyn kannalta.

REM (Rapid Eye Movement) -uni on unen vaihe, joka toistuu säännöllisesti yön aikana ja on olennainen osa normaalia unirytmiä. Sille on ominaista nopeat silmänliikkeet suljettujen silmäluomien alla, aivojen aktiivisuus, joka muistuttaa valveillaoloa, sekä lihasten rentoutuminen täydellisesti.

REM-unen aikana nähdään usein eläväisiä ja tunteellisia unia. Tämä unen vaihe on tärkeä kognitiivisten toimintojen, kuten muistin vahvistamisen ja tunteiden käsittelyn kannalta.

REM-unen fysiologiset ominaisuudet

REM-unen aikana elimistössä tapahtuu useita tunnusomaisia fysiologisia muutoksia:

  • aivojen aktiivisuus lisääntyy
  • silmien liikkeet nopeutuvat
  • sydämen syke vaihtelee ja hengitys nopeutuu
  • kehon lämmönsäätely heikkenee
REM-unen aikana aivojen aktiivisuus lisääntyy.
Adobe
REM-unen aikana aivojen aktiivisuus lisääntyy.

REM-unen sykli ja kesto

Uni ei ole yhtenäinen tila, vaan se sykleissä.

Yksi unisykli kestää aikuisella ihmisellä noin 90–120 minuuttia, ja se toistuu useita kertoja yön aikana. Unisykli alkaa yleensä ei-REM-unella, joka jaetaan edelleen kevyempään ja syvempään uneen. REM-uni esiintyy tyypillisesti myöhemmin unisyklissä, usein ensimmäisen kerran noin 70–90 minuutin kuluttua nukahtamisesta.

Yön edetessä REM-unen vaiheiden kesto yleensä pitenee. Ensimmäinen REM-jakso on lyhyempi (noin 10 minuuttia), kun taas aamuyöllä REM-unen osuus kokonaisunesta on suurempi, ja yksittäiset REM-jaksot voivat kestää jopa tunnin.

Aikuisen ihmisen kokonaisunesta noin 20–25 % on REM-unta.

REM-unen merkitys

REM-unella on useita tärkeitä fysiologisia ja psykologisia tehtäviä. Se esimerkiksi vahvistaa muistia. Aivojen aktiivisuus REM-unen aikana voi auttaa siirtämään päivän aikana opittua tietoa lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen muistiin.

REM-unen aikana aivojen alueet, jotka osallistuvat tunteiden säätelyyn (kuten mantelitumake), ovat aktiivisia.

Vastasyntyneillä ja imeväisillä REM-unen osuus on huomattavasti suurempi kuin aikuisilla. Tämän uskotaan olevan tärkeää aivojen kehityksen ja kypsymisen kannalta.

Jotkut teoriat viittaavat siihen, että REM-unen aikana tapahtuva aivojen aktiivisuus ja unen epätodellinen sisältö voivat edistää luovaa ajattelua ja uusien yhteyksien löytämistä.

REM-unen häiriöt

REM-unen määrän tai laadun häiriöt voivat vaikuttaa negatiivisesti kognitiiviseen toimintaan, mielialaan ja yleiseen terveyteen. Joitakin REM-uneen liittyviä unihäiriöitä ovat:

REM-unen käytöshäiriö (RBD) : tässä tilassa REM-unen aikainen lihaslamautuminen puuttuu, jolloin henkilö voi toteuttaa uniaan fyysisesti, mikä voi johtaa itsensä tai vieressä nukkuvan vahingoittamiseen.

Narkolepsia: tähän neurologiseen sairauteen liittyy muun muassa liiallinen päiväsaikainen uneliaisuus, katapleksia (äkillinen lihasheikkous) ja poikkeava siirtyminen REM-uneen valveiltaolosta.

Uniapnea: vaikka uniapnea vaikuttaa kaikkiin unen vaiheisiin, se voi myös fragmentoida yöunta ja siten vähentää REM-unen kokonaismäärää.

Tietyt lääkkeet ja aineet: esimerkiksi jotkut masennuslääkkeet ja alkoholi voivat vaikuttaa REM-unen määrään ja laatuun.

Unenpuute: riittämätön unen kokonaismäärä johtaa myös REM-unen vähenemiseen.

REM-unen riittävä määrä ja laatu ovat tärkeitä fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Jos epäilet REM-uneen liittyviä häiriöitä, on suositeltavaa hakeutua lääkäriin unitutkimuksiin.