Vähäriskisiä kilpirauhas­syöpiä ylihoidetaan

Vähäriskisiä kilpirauhas­syöpiä ylihoidetaan Kuva 1 / 1

Papillaarisia kilpirauhassyöpiä diagnosoidaan nykyisin yli kolme kertaa enemmän kuin 30 vuotta sitten. Tautiin liittyvä kuolleisuus 
on kuitenkin pysynyt ennallaan.

BMJ:ssa julkaistun analyysin mukaan tämä viittaa ylihoitamiseen. Suuri osa löydetyistä muutoksista 
on vain muutaman millimetrin ­kokoisia ja aiheuttaisivat hoita­mattomina vain harvoin ennen­aikaisia kuolemia.

Kilpirauhasen poistoleikkauksiin liittyy riskejä, ja leikatut joutuvat usein käyttämään kilpirauhas­hormonilääkitystä lopun ikäänsä. Tutkimusten mukaan kuitenkin vain noin joka neljäs potilas valitsee aktiivisen seurannan leikkaushoidon sijaan, jos saa itse päättää.

Kirjoittajat ehdottavat, että kilpirauhassyöpien seulontaa vältettäisiin ja vähäriskiset papillaariset kilpi­rauhassyövät nimettäisiin uudelleen, jottei syöpä-sana säikäyttäisi potilaita vaatimaan intensiivistä hoitoa.

Vähäriskisinä he pitävät alle 
20 mm:n ei-kiinteitä kyhmyjä, kun potilaan perheessä ei ole syöpä­historiaa, hän ei ole altistunut ­säteilylle, eikä taudin leviämisestä näy todisteita ultraäänitutki­muksessa.

Seurannassa potilaalle tulisi 
tehdä vuosittain kaulan ultraääni­tutkimus ja terveystarkastus. 
Jos kasvain pysyy rauhallisena 
tai kutistuu, seurantaa voitaisiin harventaa.

Kilpirauhassyöpien löytymistahtia on vauhdittanut kaulan ultraääni­tutkimuksen yleistyminen. Niitä löytyy myös sattumalta pään ja rinnan alueen tietokone- ja ­magneettitutkimuksissa.

Tiina Lautala
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 36/2013

Lisää aiheesta:
Saako sanoa syöpä?

Milloin syöpä ei ole syöpää?

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi