1804 osumaa
Lue, miten STM aikoo kohentaa tulevaisuudessa suomalaisten terveyttä.
Tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä, kirjoittaa Eija Kalso.
Kauhuskenaariona on usein pidetty amerikkalaista terveydenhuollon mallia, kirjoittaa Terhi Savolainen.
Streptokokin aiheuttamia vakavia infektioita on nyt Suomessa tavallista enemmän. Tässä syyt.
Suomalainen työelämä ei voi hyvin.
Esittelyssä kaksi romaania muistisairaudesta: John Baileyn Elegia Irikselle sekä Lisa Genovan Edelleen Alice.
Lääkärit joutuvat kirjoittamaan lausuntoja moneen paikkaan. Se vie varsinaisesta työstä paljon aikaa. Ovatko kaikki lausunnot todella tarpeellisia?
Pätkäpaaston terveyshyödyistä ymmärretään jo verrattain paljon, kirjoittaa Anu Wartiovaara. Wartiovaara on akatemiaprofessori ja kliinisen molekyylilääketieteen professori Helsingin yliopistossa.
Keliakiaa sairastavien riski munuaissairauksiin 19-kertainen.
Viimeistään yläasteella erot painotetun opetuksen ja tavallisten luokkien välillä alkavat olla selkeitä, sanoo nuorisolääkäri Silja Kosola.
Ukrainan terveydenhuolto on romuttunut, tukea tarvitaan edelleen.
Ihminen on tietoturvan vahvin lenkki, kunhan opiskelee asioita, varautuu ja muistaa epäillä.
Saako ihmisiä syyllistää heidän teoistaan ja valinnoistaan, kysyy työeläkevakuutusyhtiö Varman ylilääkäri Jan Schugk.
Sairastuneita on tiedossa jo toistasataa.
Kardiologiaan erikoistuva Oscar Holmström aloitti kestävyysjuoksun muutama vuosi sitten puolivahingossa. Nyt hän juoksee maratoneja. Myös työmatkat Helsingin Meilahteen hoituvat juosten.
Lähes 30 prosentilla nuorista veren D-vitamiinipitoisuus oli alle suositellun.
Yli puolella on terveyteen liittyviä syitä, kuten lääkkeiden tai päihteiden väärinkäyttöä.
Tekoäly läpäisee pian lääkiksen kokeet, mutta oikeisiin töihin on matkaa, kirjoittaa Lääkärilehden päätoimittaja Pekka Nykänen.
Tavoitteena on yhdenmukaistaa terveydenhuollon käytänteitä.
Lääkärit voisivat sanoa, että autokyydit ovat karhunpalvelus lapsille, kirjoittaa toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen.
Nuoret myös kokevat vähemmän työn merkityksellisyyttä.
FinnEM kouluttaa akuuttihoidon ammattilaisille uhkatilanteiden tunnistamista ja varautumista.
Keski-Uudellamaalla lähes 40 prosenttia terveyskeskussairaalapotilaista on kotisairaalahoidossa.
Sairauksiaan hän ei voinut valita, kirjoittaa yleislääkäri Saku Pelttari.
Myös riski syrjäytyä on suuri.
Voimme onnistua, jos on tahtoa ja sinnikkyyttä, kirjoittaa gastroenterologisen kirurgian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heidi Wikström.
Vain yhdellä reilusta miljoonasta suomalaisesta havaitaan schwannooma niin kookkaana ja harvinaisesta paikasta kuin Mirja Reijosella.
Lääkärit pelkäävät kuolemaa yhtä paljon kuin muutkin, tai enemmänkin, sanoo uransa saattohoidossa tehnyt Anneli Vainio.
Suomessa on jo yli 300 000 syövän kokenutta.
Usea kohtaamani kuntoutuja kokee ylivireyden vointiaan erinomaisesti kuvaavaksi termiksi, kirjoittaa Jari Turunen.
