Tunteet kehon kartalla

Tunteet kehon kartalla Kuva 1 / 1

Mikä suomalainen tutkimus on ladattu verkosta 127 000 kertaa runsaan kahden kuukauden aikana sen ilmestymisestä? Kyseessä on tutkimus, jossa välineinä käytettiin värikyniä, paperia ja ”laskukonetta”. Näillä menetelmillä kuvattiin suomalaisten, ruotsalaisten ja taiwanilaisten tunteiden kartat keholla. Ladattuani kyseisen artikkelin istuinkin lopun iltaa koneen ääressä seuraten Aivoaakkosia eli aivotutkijoiden luentoja Aalto-yliopistossa. Tutkimuksen ovat tehneet Lauri Nummenmaa, Enrico Glerean, Riitta Hari ja Jari K. Hietanen (PNAS 2014,111:646–52).

Tunteilla on suuri merkitys. Ne siivilöivät hyvinvoinnin kannalta tärkeät ärsykkeet ja vahvistavat tiedonsiirtoketjun seuraavaa asemaa ja antavat aivokuoren keskittyä viestin tarkempaan analysointiin ja toimintastrategian suunnitteluun. Aivot rekisteröivät esimerkiksi kasvojen tunnesisällön millisekunneissa, mutta näköaivokuori aktivoituu vasta paljon pitemmällä viiveellä. Perustunteita ovat pelko, viha, hämmästys, suru, inho ja mielihyvä.

Tunteet ovat tärkeitä kommunikoinnissa ja yhteisön hengen luomisessa. Tunteet myös tarttuvat. Positiiviset tunteet syntyvät miellyttävän kosketuksen seurauksena. Apinat sukivat toisiaan, äiti hyväilee lastaan ja kummassakin tapauksessa mielihyvä syntyy ei-nosiseptiivisten C-syiden ja endogeenisen opioidijärjestelmän aktivoituessa. Ihmiset pystyvät tulkitsemaan toistensa tunteita eri tavalla. Hyvä kyky empaattiseen kokemukseen on yhdistetty tarkempaan tunteiden arviointiin.

Pelon ja mielihyvän tunteet ovat tärkeitä kipupotilailla. Kipu liittyy pelkoon ja sille ehdollistuu helposti. Tämän jälkeen pienikin kipu voi tuntua entistä pelottavammalta. Tämä estää kuntoutuksen, ellei ongelmaa ymmärretä ja noidankehää pureta. Toisaalta tuo kuuluisa lumeanalgesia liittyy mielihyvän tunteen aktivoitumiseen. Sillekin ehdollistutaan. Mielihyvälle ehdollistuminen on myös lääkeriippuvuuksien taustalla.

Värikynällä ja paperilla saatiin luotua tunteille kartat keholle. Ne ovat tutkijoiden mukaan kulttuurista riippumattomia. Kun karttoja tarkastelee, iskee halu alkaa tutkia näitä karttoja potilailla, joilla tunteet tuntuvat siirtyvän tavallista voimakkaammin kartalle. Onko tässä somatisaation syntysija? Tietoinen tunnekokemus kehon kartalla muuttuukin hoitoa vaativaksi oireeksi.

Tunteiden tutkiminen ja ymmärtäminen pitkäaikaisissa sairauksissa, erityisesti kivussa, on kiehtova alue.

Lue artikkeli tästä.

Eija Kalso







LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?