Sveitsin puolustuksen perustana on miliisijärjestelmä. Asevelvolliset miehet kouluttautuvat maanpuolustukseen kursseilla ja viikonloppuisin ja säilyttävät asevelvollisuusajan rynnäkkökivääriä kotonaan. Asevelvollisuusajan jälkeen heillä on mahdollisuus lunastaa ase itselleen korvausta vastaan.
Vuonna 2003 järjestelmään tehtiin muutos: asevelvollisuusaika lyheni 43:sta 33:een ikävuoteen, miliisijoukkojen määrä supistui 400 000:sta 200 000:een, aseen lunastusmaksua korotettiin ja aseen lunastaminen edellytti aseenkantolupaa. Ennen uudistusta 18–43-vuotiaiden sveitsiläismiesten itsemurhista 39 % tehtiin ampumalla.
Sveitsiläinen työryhmä selvitti koko maan kattavalla epidemiologisella tutkimuksella vuosilta 1995–2008 asevelvollisten ikäryhmän itsemurhakuolleisuutta ennen uudistusta ja sen jälkeen. Vertailuryhminä käytettiin samanikäisiä naisia ja 44–53-vuotiaita miehiä.
Armeijauudistuksen seurauksena asevelvollisten ikäryhmässä sekä ampumalla tehtyjen itsemurhien että kaikkien itsemurhien määrä väheni merkittävästi. Itsemurhien kokonaismäärä vuodessa väheni keskimäärin 2,16/100 000 asukasta (95 %:n LV 1,29–3,03). Tutkijat päättelivät, että vain 22 % aiemmin ampumalla toteutetuista itsemurhista korvattiin uudistuksen jälkeen muilla itsemurhamenetelmillä, joista yleisin oli junan alle heittäytyminen. Uudistuksen jälkeen asevelvollisuusikäiset miehet ovat tehneet Sveitsissä vuosittain keskimäärin 30 itsemurhaa vähemmän kuin ennen uudistusta. Kummassakaan vertailuryhmässä ei havaittu vastaavaa itsemurhien vähenemistä.
Keskustelussa aseiden saatavuudesta on kiinnitetty eniten huomiota henkirikoksiin. Useimmissa kehittyneissä maissa aseiden saatavuus vaikuttaa kuitenkin enemmän itsemurhakuolleisuuteen kuin henkirikosten määrään. Kotona helposti saatavilla oleva ase lisää myös aseen omistajan perheenjäsenten ja hänen ystäviensä itsemurhariskiä.
Tutkimus julkaistiin The American Journal of Psychiatry -lehdessä.
Tero Taiminen
psykiatrian dosentti, osastonylilääkäri
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 40/2013.
