Ulkoista, kopioi, opi nopeasti. Suunnilleen tällä taktiikalla Espoo uudistaa terveyspalvelujaan.
Kaupunki on viime keväästä asti vertaillut Espoontorin ulkoistetun terveysaseman ja Kivenlahden omin voimin pyörivän terveysaseman toimintaa. Espoontorin tulokset olivat vertailussa erinomaisia.
Sosiaali- ja terveyslautakunta linjasi marraskuussa, että ulkoistettu terveysasemapalvelu on samalla viivalla oman tuotannon kanssa. Todennäköisesti tämä tarkoittaa 1–2 ulkoistusta lisää.
Samalla kaupunki muuttaa terveysasemien rahoitusta niin, että raha seuraa potilasta eli asemat saavat rahaa suosionsa mukaan. Mallin suunnittelu on vielä kesken.
Espoon terveyspalvelujen johtajan Eetu Salusen mukaan ulkoistuskokeilusta on opittu, että käytettävissä olevalla rahalla voi saada parempaa jälkeä.
– Resurssiahdistuksesta on päästy yli. Hyvin käytettynä resursseja onkin riittävästi, hän toteaa.
Lääkärien kokemus ratkaisi
Espoon kokeilu on harvinainen, mutta ei ainutlaatuinen. Vastaavaa vertailua on tehty ainakin Tampereella ja Vantaalla, joissa tulokset ovat samansuuntaisia. Kouvolassa vertailun tulokset olivat päinvastaisia. Kaupunki purki yhden terveysaseman ulkoistuksen.
Espoossa viiden kuukauden tarkastelussa hoitoon pääsy ja asiakastyytyväisyys olivat Mediverkon pyörittämällä terveysasemalla selvästi parempia kuin verrokkiasemalla. Laboratorio- ja röntgenkustannukset sekä lähetemäärä erikoissairaanhoitoon olivat pienemmät.
Salusen mukaan tärkein selittäjä on, että Espoontorilla lääkärit ovat kokeneita.
– Lisäksi toimintavapaus on suurempi kuin omilla asemilla ja johtamisjärjestelmän rakenne on erilainen. Espoontorilta puuttuu kuntapuolen jäykkyys palkitsemisessa, päätöksenteossa ja hankinnoissa, hän luettelee.
Espoo kehittää nyt oman tuotannon terveysasemia muun muassa nostamalla vakituisten lääkärien määrää, virtaviivaistamalla johtamista ja kehittämällä lääkärien ja hoitajien työnjakoa.
Kaupungin listoilla työskenteleville lääkäreille uudistukset merkitsevät Salusen mukaan entistä parempia työskentelyolosuhteita. Hän katsoo, että ulkoistuksia ei lähivuosina tule sovittua enempää. Vakituisen henkilöstön työsuhteet ovat turvattuja.
– Kun oma tuotanto on selvästi parempaa kuin ulkoistettu, olen valmis sosialisoimaan koko systeemin, hän toteaa.
”Fiksu kokeilu”
Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen pitää Espoon pilottia varovaisena askeleena Ruotsin mallin suuntaan.
– Palvelujen vaihtoehtoisten tuotantotapojen kokeilu on fiksua. Mikä näyttää paremmalta, sitä kopioidaan.
Hän korostaa, että ulkoistetun ja oman terveysaseman vertailu ei ole yksinkertaista. Kustannuksia pitää tarkastella ennen kaikkea asiakaskohtaisesti. Lisäksi Espoo on nyt ottanut huomioon vain kaupungin maksamat kustannukset, ei yrityksen todellisia tuotantokustannuksia.
Miia Soininen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehdessä 47/13.
