Väestöliiton seksuaaliterveysklinikan asiantuntijaryhmä on laatinut oikeudenkäyntiä varten lausunnon, jossa paneudutaan digitaalisessa mediassa tapahtuvan groomingin ja seksuaalisen hyväksikäytön alaikäisille aiheuttamiin vaikutuksiin.
Lausunnossa tarkastellaan myös sitä, miksi nuori on altis tällaiselle hyväksikäytölle ja miten prosessi etenee. Lausunnon toivotaan helpottavan asianajajien ja syyttäjien työtä.
Väestöliiton asiantuntijalääkärin Raisa Cacciatoren mukaan alakouluiässä lapsen kiinnostus seksuaalisuutta ja aikuisen maailmaa kohtaan kasvavat.
– 11–14-vuotiaina hormonitoiminta alkaa nopeasti voimistua. Tämä altistaa nuorta voimakkaille tunnetiloille ja -heilahteluille sekä seksuaaliselle kiihottumiselle, hän sanoo.
Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras huomauttaa, että tekijät ovat taitavia, lähestyvät uhreja arkisesti ja vastaavat moniin kehittyvän nuoren tarpeisiin ja rakentavat häneen luottamussuhdetta.
– Tämä luo alustan hyväksikäytön etenemiselle. Nuorta motivoi se, että tekijä vastaa hänen tunnetarpeisiinsa, tyydyttää hänen tiedonjanoaan ja uteliaisuuttaan tai tarjoaa aineellista hyötyä, hän sanoo.
Groomingista ei haluta kertoa
Grooming etenee usein niin, että ensin tekijä luo nuoreen luottamussuhteen ja manipuloi sen avulla nuorta ja houkuttelee tätä seksuaalisiin tekoihin. Seksuaalinen hyväksikäyttö toteutuu netin välityksellä, eikä tekijä tapaa nuorta. Lopuksi se voi johtaa varsinaiseen tapaamiseen ja siinä eriasteiseen fyysiseen tekoon.
Väestöliiton erityisasiantuntija Maaret Kallio huomauttaa, että toipumisen ja rikosprosessin kannalta on olennaista, että nuori ymmärtää joutuneensa hyväksikäytetyksi.
– Myös oikeusprosessissa on käsitettävä nuoren haavoittuvuus ja keskeneräisyys, eikä tekoja voi tarkastella yksin fyysisestä näkökulmasta. Seksuaalisen hyväksikäytön haitallisuus ja vaikutus nuoren psyykkiseen, seksuaaliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen kehitykseen on hyvin yksilöllinen. Toipuminen hyväksikäyttötraumasta riippuu monista asioista, minkä vuoksi sitä on vaikea arvioida yleistävin määritelmin, hän pohtii.
Seksologian johtava asiantuntija Tarja Santalahti on auttanut työssään hyväksikäytettyjä nuoria. Hänen mukaansa seksuaalinen trauma rakentuu osaksi nuoren seksuaalisuutta.
– Se aikaansaa laaja-alaisia muutoksia ajattelussa, tunteissa ja käytöksessä. Hoitamattomana oireet saattavat nousta esiin yhä uudelleen eri elämänvaiheissa ja osa vaikutuksista voi olla jatkuvia, koskien esimerkiksi minäkuvaa, itsetuntoa ja ihmissuhteita ja vaikeuttaen myöhempää seksuaalisuutta, hän sanoo.
Kun rikokseen liittyvä tutkintaprosessi käynnistyy, teko muuttuu julkiseksi. Nuorelta aletaan kysellä tapahtuneista, ehkä ahdistavista asioista. Se aikaansaa usein uuden trauman, jota nuori voi yrittää estää.
Väestöliiton mukaan tämä on yksi syy, miksi nuori uhri saattaa voimakkaasti vastustaa rikostutkinnan käynnistymistä tai koko asiasta puhumista. Nuori tarvitseekin apua ja tukea selvitäkseen tapahtuneesta.
Lähde:
Väestöliitto
Kuva:
Panthermedia
