Hepatiitti on hiljainen epidemia

Hepatiitti on hiljainen epidemia Kuva 1 / 1

Viruksen aiheuttamasta maksatulehduksesta (hepatiitista) puhutaan "hiljaisena epidemiana", koska suuri osa sairastuneista ei tiedä saaneensa viruksen ennen kuin se on ehtinyt aiheuttaa vakavan maksavaurion.

– Se, että monet B- ja C-hepatiitit ovat pitkään oireettomia, korostaa kiireellistä tarvetta saada rokotteet, seulonnat, diagnosointi ja lääkehoidot maailmanlaajuisesti kaikkien ulottuville, toteaa Maailman terveysjärjestö WHO:n apulaispääsihteeri Keiji Fukuda.

Hepatiittiviruksia on viisi, ja ne on nimetty aakkosin. Kaikki ovat puhtaasti ihmisen viruksia. Hepatiitti A- ja E-virus tarttuvat suun kautta ja B-, C-, ja D-virus veren välityksellä.

Tänään 28.7. vietetään kuudetta maailmanlaajuista hepatiittipäivää, jonka järjestäjinä toimivat WHO ja kansainvälinen hepatiittijärjestö World Hepatitis Alliance.

A-hepatiitti on suomalaisille matkailutuliainen

Hepatiitti A -viruksen (HAV) aiheuttama infektio on hyvin yleinen trooppisissa maissa. Siellä lähes kaikki saavat infektion, useimmat saavat sen jo ennen viidettä ikävuotta, jolloin tartunta on lähes aina oireeton.

Suomalaisille HAV-infektio on matkailutuliainen. Suomalaisten vuosittaiset kaksi miljoonaa matkaa hepatiitti A:n runsaan esiintymisen alueille johtavat vuosittain vain 20–30 tautiin.

HAV ei jää krooniseksi, ja tauti paranee 2–4 viikossa ilman jälkitauteja. Vakavat, maksakuolioon johtavat taudit ovat hyvin harvinaisia.

HAV tarttuu vain sitä erittävän ihmisen ulosteiden kautta. Tavallisimmin sen saa ulosteiden saastuttaman veden tai ruoan kautta.

HAV-infektiota vastaan on olemassa erittäin tehokas rokote. Rokotus antaa elinikäisen suojan.

B-hepatiitti voi aiheuttaa maksakirroosin

Hepatiitti B -virus (HBV) tarttuu ihmisveren ja sukupuoliyhteyden välityksellä ja virusta kantavasta äidistä syntyvään lapseen.

Maailmassa on 400 miljoonaa HBV:n kantajaa. Kantajuus on yleisintä Kaakkois-Aasiassa, trooppisessa Afrikassa ja Amazon-joen alueella Etelä-Amerikassa. Näillä alueilla yli kahdeksan prosenttia väestöstä kantaa HBV:ta. Siellä tartunta leviää pääasiassa äidistä lapselle. Kantajaäidille syntyvistä lapsista joka viides saa infektion, jos lasta ei suojata rokotteella heti syntymän jälkeen.

Suomalaisia kantajia on yksi tuhannesta. Suomessa todetaan vuosittain 300 uutta tartuntaa. Suomalaisille yleisimmät tartuntatiet ovat huumeruiskut ja seksi. Tartunnoista 70 prosenttia on oireettomia.

Hepatiitti B:n pahin terveysuhka on krooninen maksatulehdus. Tartunnan saaneista 3–5 prosenttia jää krooniseksi viruksen kantajiksi. Heistä joka viides saa maksakirroosin. Se kehittyy hitaasti 10–30 vuoden aikana. Kirroosi lisää riskin sairastua maksasyöpään 100–200-kertaiseksi.

Hepatiitti B -infektiota vastaan on olemassa tehokas rokote. Yksi kolmen rokoteannoksen sarja antaa elinikäisen suojan.

C-hepatiittiin ei ole rokotetta

Hepatiitti C -virus (HCV) tarttuu ihmisveren välityksellä ja säilyy ihmiskunnassa viruksen kroonisten kantajien vuoksi. Maailmassa on 250 miljoonaa HCV:n kantajaa, jotka ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti. Joissakin Afrikan, Kaakkois-Aasian ja Etelä-Amerikan maissa 5–10 prosenttia väestöstä on viruksen kantajia, Suomessa noin yksi tuhannesta.

Suomessa tunnistetaan 1 200 tartunnan saanutta vuosittain. Tunnistetuista vain noin 150:lla on tuore infektio ja siihen liittyvä maksatulehdus. Muut ovat oireettomia, ja tartunta todetaan riskiryhmien seulonnoissa.

Suomessa HCV on nykyään lähes yksinomaan pistoshuumeiden käyttäjien infektio. HCV-infektioon ei ole käytössä rokotetta.

D- ja E-hepatiitit Suomessa harvinaisia

Hepatiitti D-tartunnan (HDV) voi saada vain henkilö jolla on myös HBV. Tällaisen yhteisinfektion akuutti maksatulehdus on voimakkaampi. HDV on lähes yksinomaan pistoshuumeita käyttävien infektio. HDV-infektioita on todettu Suomessa kautta aikain vain muutamia.

Hepatiitti E -virusta esiintyy laajalti kehitysmaissa. Suomalaisilla matkailijoilla todetaan vain pari E-hepatiittia vuosittain. Infektio saadaan vedestä tai ruoasta, ja kliininen tautikin muistuttaa eniten A-hepatiittia. Raskaana olevilla tauti on vakava ja voi aiheuttaa maksakuolion. E-hepatiittia vastaan ei ole rokotetta. Sitä voi ehkäistä vain hyvällä ravitsemushygienialla matkustettaessa maihin, joissa tautia esiintyy.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Lähteet ja lisätietoja: Terveyskirjasto, World Hepatitis Alliance, WHO, WHO:n raportti Global policy report on the prevention and control of viral hepatitis (pdf)

Kuva: World Hepatitis Alliance

Lisää aiheesta:
A-hepatiittitartuntojen lähde yhä arvoitus

A-hepatiittitartuntojen lähde todennäköisesti pakastemansikoissa

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi