Iltakalori jää aamukaloria helpommin vyötärölle

Iltakalori jää aamukaloria helpommin vyötärölle Kuva 1 / 1

Professori Aila Rissasta ei hämmästytä lainkaan Obesity-lehdessä julkaistu Tel Avivin yliopistossa saatu tutkimustulos, jonka mukaan kunnollisen aamupalan nauttineet laihtuivat enemmän kuin illalla vastaavan kalorimäärän tankanneet.

– Viime aikoina on tullut paljon tutkimustietoa, jonka mukaan kalorit eivät ole pelkkiä kaloreita kaikkina aikoina yhtä lailla. Ihmisten biorytmit ja suoliston bakteerikannat sekä monet muut asiat vaikuttavat siihen, miten eri vuorokaudenaikoina nautitut kalorit vaikuttavat, Rissanen sanoo.

Energian kertyminen elimistön varastoihin rasvaksi riippuu siis muustakin kuin nautitusta energiamäärästä.

– Ihmisen hormonaalinen ja aineenvaihdunnallinen tila illalla ja yöllä on sellainen, että myöhään nautittu energia muuttuu helpommin varastoituvaksi, erityisesti jos on kysymys vähän liikkuvasta ihmisestä. Aamulla aikaisemmin nautitut kalorit taas tulevat hyödynnetyiksi energiana, Rissanen selittää.

Tukeva aamiainen vähensi napostelunhimoa

Tel Avivin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistui 93 metabolista oireyhtymää sairastavaa naista, joiden painoindeksi oli yli 30. Heidät jaettiin satunnaistetusti kahteen painonhallintaryhmään.

Ryhmä A söi 12 viikon ajan 700 kaloria sisältäneen aamupalan, 500 kalorin lounaan ja 200 kalorin ilta-aterian. Ryhmä B nautti vastaavana aikana saman määrän päivittäisiä kaloreita (1 400), mutta heidän aamupalansa sisälsi 200 kaloria, lounaansa 500 kaloria ja ilta-ateriansa 700 kaloria.

A-ryhmään kuuluneet laihtuivat tutkimusjakson aikana enemmän kuin B-ryhmään kuuluneet. A-ryhmään kuuluneiden triglyseriditaso laski keskimäärin 33,6 %. B-ryhmäläisten vastaava taso sen sijaan nousi 14,6 %.

Molemmilla ryhmillä paastoverensokeri- ja insuliiniarvot sekä nälän säätelyyn liittyvän greliinihormonin pitoisuudet alenivat, mutta A-ryhmällä merkittävästi enemmän kuin B-ryhmällä.

Alempi greliinihormonipitoisuus viittaa tutkimusta johtaneen professori Daniela Jakubowiczin mukaan siihen, että A-ryhmäläiset tunsivat itsensä kylläisemmiksi ja kokivat vähemmän houkutusta naposteluun kuin B-ryhmäläiset. Tukevan aamiaisen syöneillä ei myöskään esiintynyt aterian jälkeisiä verensokeripitoisuuden huippuja.

"Markus-setä oli oikeassa"

Israelilaistutkijoiden mukaan kunnon aamiainen ja kevyt iltapala ovat hyvä yhdistelmä, josta saattaa olla apua lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän hoidossa. Professori Aila Rissanen on samoilla linjoilla.

– Laihtumisen erot näissä kahdessa tutkimusryhmässä eivät hämmästytä minua lainkaan. Se, että greliinit pienenevät ja nälkätuntemukset vähenevät, on aivan ymmärrettävää.

Rissasta kummastuttaa ainoastaan B-ryhmäläisillä todettu triglyseriditason nousu.

– Laihtuvilla ihmisillä triglyseriditason olisi odottanut laskevan molemmissa ryhmissä.

Tutkimus vahvistaa Rissasen mukaan sen, että elimistöllemme on hyvä saada energiaa varhain.

– Aamiainen on päivän tärkein ateria, kuten jo Markus-setä aikanaan sanoi.

Rissanen viittaa myös Yhdysvalloissa tehtyyn, Diabetes Care -lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa seurattiin 3 598:aa nuorta aikuista 18 vuoden ajan.

Tutkimuksessa havaittiin säännöllisen aamiaisen nauttimisen vähentävän riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään. Päivittäin aamiaisen nauttineet myös lihoivat seuranta-aikana lähes kaksi kiloa vähemmän kuin satunnaisesti tai ei lainkaan aamiaista syöneet.

Aamupalaa tutkittu Suomessakin

Suomesta Rissanen haluaa nostaa esiin vuosina 1991–1995 tehdyn kaksoskohorttitutkimuksen. Sen mukaan aamiaisen väliin jättävien vanhempien jälkikasvulla on taipumus tehdä samoin. Tutkimukseen osallistui 5 448 nuorta ja 4 660 vanhempaa. Nuoret olivat tutkimusajankohtana 16-vuotiaita.

Tupakointi, epäsäännöllinen liikunta, säännöllinen alkoholinkäyttö sekä korkea painoindeksi olivat merkittävästi muita yleisempiä etenkin niillä tytöillä, jotka eivät syöneet aamiaista.

Vanhemmista aamiaisen jättivät syömättä muita herkemmin ne vähän koulutetut miehet, jotka tupakoivat, liikkuivat epäsäännöllisesti, käyttivät säännöllisesti alkoholia ja joilla oli korkea painoindeksi.

Sekä vanhemmista että heidän lapsistaan aamiaisen jättivät säännöllisimmin väliin ne, jotka harrastivat vähiten liikuntaa.

Tutkimusajankohdan jälkeen suomalaisten elintavat ovat toki muuttuneet – eivätkä välttämättä aina parempaan suuntaan.

– Opettajat ovat jo huolissaan siitä, että nuoret ovat koulussa väsyneitä, kun he valvovat myöhään ja normaali vuorokausirytmi häiriintyy. Jos aamulla väsyttää ja on kiire kouluun tai töihin, aamupala jää helposti väliin, Rissanen sanoo.

Hän arvioi, että väestötasolla aamiaisen syömättä jättämisellä voi olla haitallisia vaikutuksia jopa enemmän kuin tähänastisilla tutkimuksilla on mitattu.

Sirpa Kulonen
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta:
Yövalvominen voi aiheuttaa painonnousua
Vartin kävely aterian jälkeen tasoitti verensokeria

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi