Kantasolurekisteriin viime vuonna 4000 uutta jäsentä - silti joka viides potilas jää ilman luovuttajaa

Lapsipotilaista yli 80 prosenttia paranee kantasoluluovutuksen avulla.

Edelleenkään joka viidennelle potilaalle ei löydy sopivaa luovuttajaa.
Adobe/AOP
Edelleenkään joka viidennelle potilaalle ei löydy sopivaa luovuttajaa.

Veren kantasolujen siirtoa käytetään hoitona sairauksissa, jolloin muut hoitokeinot eivät auta. Kantasoluhoito on yleinen muun muassa leukemian eli verisyövän hoidossa. Sitä käytetään myös myeloomien (veren ja luuytimen plasmasolujen syöpä) sekä imusolmukesyöpien hoidossa.

Kantasolusiirteellä pyritään korvaamaan syöpäpotilaan pahanlaatuiset solut terveillä kantasoluilla.

Suomessa tehdään keskimäärin vuosittain noin sata kantasolusiirtoa. Sopiva luovuttaja löytyy usein läheltä, joko sukulaisista tai maantieteellisesti.

Yli puolet siirteen saaneista parantuu, lapsipotilaista jopa yli 80 prosenttia. Edelleenkään joka viidennelle potilaalle ei löydy sopivaa luovuttajaa.

Kantasolurekisterissä jäseniä 65 000 - silti lisää tarvitaan

Potilaista noin kolmasosa saa Suomen Kantasolurekisterin luovuttajalta kerätyn siirteen.

Kantasolurekisteriin on liittynyt viime vuosina tuhansia luovuttajia, mutta silti luovuttavia kaivataan lisää. Vuonna 2022 rekisteriin liittyi 4005 uutta jäsentä, sitä edellisenä vuonna liittyneitä oli 6381.

Yhteensä kantasolurekisteriin kuuluu Suomessa noin 65 000 jäsentä, joista kaksi kolmasosaa on naisia. Rekisteriin voi liittyä 18–35 vuoden iässä ja jäsenenä voi olla 56-vuotiaaksi saakka.

Testaa, sopisitko sinä luovuttajaksi: www.sovinkoluovuttajaksi.fi.

Juttu on koostettu Lääkärilehden verkkosivuilla aiemmin julkaistusta uutisesta.