Loppuvuoden lapsi saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin

Peruskoulussa ikäluokan nuorimpien kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen diagnoosiin, osoittaa tutkimus.

Peruskoulussa luokan lasten ikäero voi olla jopa 12 kuukautta, jolloin nuorimpien lasten kypsymättömyys voi johtaa virheelliseen ADHD-diagnoosiin, selviää Turun yliopiston ja Nottinghamin yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksen aineisto koostui Suomessa vuosina 1991–2004 syntyneistä lapsista, jotka olivat saaneet ADHD-diagnoosin 7-vuotiaana tai vanhempana. Tutkijatohtori Roshan Chudal Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo, että diagnoosin yhteys syntymäkuukauteen korostui erityisesti vuosina 2004–2011.

– Touko–elokuussa syntyneet lapset saivat diagnoosin 37 prosenttia useammin ja syys–joulukuussa syntyneet 64 prosenttia useammin kuin tammi–huhtikuussa syntyneet lapset, Chudal sanoo tiedotteessa.

Vaikutusta ei voitu selittää muilla käytös- tai kehityshäiriöillä.

Lapsen suhteellinen ikä huomioitava

Tutkimuksenjohtaja, professori Andre Sourander lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta muistuttaa, että vanhempien, opettajien ja ADHD-arvioita tekevien kliinikoiden on tärkeä huomioida lapsen suhteellinen ikä. Tällä hetkellä ikävaihtelu johtaa saattaa johtaa siihen, että loppuvuodesta syntynyt saa todennäköisemmin ADHD-diagnoosin, vaikka lapsen käytös voidaan selittää kypsymättömyydellä, hän toteaa.

– Näyttäisi siltä, että lapsen erilaiset yksilölliset kehityspolut tulkitaan diagnostisten häiriöiden näkökulmasta, Sourander sanoo.

Souranderin mukaan tämä epäkohta voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen koulunaloitukseen ja myöhempään kehitykseen. Usein lapselle aloitetaan diagnoosin takia vuosia kestävä lääkitys amfetamiinijohdannaisilla, vaikka pitäisi huomioida lapsen erityistarpeet kasvuympäristössä.

– Tämä on suuri haaste niin varhaiskasvatukselle, koululaitokselle kuin terveydenhuollollekin, hän jatkaa.

Koulunaloitukseen pitäisi saada Souranderin mukaan suurempaa joustoa ja yksilöllisyyttä silloin kun lapsi arvioidaan ikätovereitaan kypsymättömäksi.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Suomen Lääketieteen Säätiö ja Orion Pharma -säätiö. Tutkimus on julkaistu The Lancet Psychiatry -lehdessä.

Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Fotolia

Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.