Nuoruudessa ja nuorena aikuisena hyvässä fyysisessä kunnossa olevat välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta ja niistä aiheutuvalta kuolemalta muita todennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutus johtuu todennäköisesti sydänlihaksen paremmasta toiminnasta.
Tutkimus perustuu 4 900:n tutkimuksen alussa 1830-vuotiaan 27 vuotta kestäneeseen seurantaan. Kaikki osallistujat kävivät kuntotestissä tutkimuksen alussa ja 2 500 myös seitsemän vuotta myöhemmin.
Osallistujien riski kuolla tai sairastua sydänsairauksiin seurannan aikana oli sitä pienempi mitä paremmin hän kuntotestissä pärjäsi. Jokainen lisäminuutti, jonka osallistuja oli jaksanut kuntotestissä polkea, liittyi seurannan aikana 15 prosenttia pienempään riskiin kuolla ja 12 prosenttia pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kuntotestitulosten heikkeneminen vuosien varrella puolestaan liittyi kuolleisuuden ja sydäntautien riskin suurentumiseen.
Hyvä fyysinen kunto ei näkynyt vähäisempänä sepelvaltimoiden kalkkeutumisena, mikä tutkijoiden mukaan on yllättävää, sillä vanhemmissa ikäluokissa sepelvaltimoiden kunto on merkittävä sydänriskien ennustaja.
Sepelvaltimoiden sijaan vaikutus näkyi sydänlihaksessa, sillä hyvässä fyysisessä kunnossa olevien vasen sydänkammio oli kimmoisampi ja massaltaan alhaisempi, mikä kertoo pienemmästä sydänoireiden riskistä.
Tulokset vahvistavat ja lisäävät näyttöä liikunnan ja hyvän fyysisen kunnon tärkeydestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ne viittaavat myös siihen, että liikunnan suotuisat sydänvaikutukset saattavat välittyä nuorilla eri väyliä kuin vanhemmissa ikäluokissa.
Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.
Lähde: Jama Internal Medicine 2015;DOI:10.1001/jamainternmed.2015.6309
Uutispalvelu Duodecim
Copyright Duodecim 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Kuva: Panthermedia
