Pitkällinen imetys ei yksistään vaaranna suunterveyttä

Pitkällinen imetys ei yksistään vaaranna suunterveyttä Kuva 1 / 1

Äidinmaidon laktoosipitoisuus on korkea ja siksi sitä on pidetty riskitekijänä varhaislapsuuden kariekselle. Tutkimusten mukaan äidinmaito ei kuitenkaan yksistään aiheuta hampaiden reikiintymistä.

Karies (hallinta) Käypä hoito -suosituksen mukaan pitkään jatkuva lapsentahtinen imetys saattaa lisätä hampaiden reikiintymistä varhaislapsuudessa, jos suun olot muutoinkin suosivat reikiintymistä.

Lasten hammashoidon professori emerita Satu Alaluusuan mukaan yhtäaikaisen runsaan sokerin käytön kanssa äidinmaito voi ylläpitää lapsen suussa happamia olosuhteita, mikä suosii kariesta aiheuttavia bakteereita. Reikiintymisvaara kasvaa, jos imetyskertoja on tiheästi ja etenkin yöaikaan, jolloin syljen puolustusominaisuudet ovat huonoimmillaan, ruokavalioon kuuluu sokeripitoisia tuotteita eikä lapsen hampaiden puhdistamisesta ja fluorin saannista ole huolehdittu.

– Reikiintymisen ehkäisyssä runsaan sokerinsaannin ja tiheän yöimetyksen välttäminen sekä kannustaminen hyvään suuhygieniaan ovat paljon tärkeämpiä seikkoja kuin pelkkä rintaruokinnan pituuden punnitseminen, Alaluusua kertaa.

Imetyskerrat muiden ateriakertojen yhteyteen

Suomessa suositellaan kuuden kuukauden täysimetystä ja imetyksen jatkamista vuoden ikään asti muun ravinnon ohella. Äidinmaito tai maito yleensä on pääasiallinen ravitsemuksen/energian lähde ensimmäisen vuoden ajan. WHO mainitsee suosituksena imetyksen jatkamisen 2-vuotiaaksi asti.

– Imetyksen suhteen tärkeimmät sanat lienevät äiti ja vauva. Eli voimme antaa yleisiä suosituksia imetyksestä, mutta tärkeää on tukea vanhempia omiin ratkaisuihin, painottaa imetyskouluttaja, osastonhoitaja Kirsi Otronen.

– Uudessa lapsiperheen ruoka-suosituksessa mainitaan, että yleensä alle 1-vuotiaalle riittää 3–4 ateriaa (kiinteää ravintoa) nykyisen 5–6 aterian sijaan.

Otronen huomauttaa, että vaikka söisikin kiinteät ateriat säännöllisesti, niin sen lisäksi imetyskertoja saattaa olla useita ja imetykset kannattaa mahdollisuuksien mukaan sisällyttää muihin ateriakertoihin.

Merkitystä myös purennan kannalta

Imetyksellä on merkitystä myös purennan kehityksen kannalta. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrelan mukaan lyhyt imetys lisää purentavirheiden riskiä.

– Tutkimusten mukaan lyhyempi rintaruokinta altistaa lapsen ristipurennalle ja distaalipurennalle (jossa alahammaskaari sijaitsee ylähammaskaareen nähden takana). Purennan kehityksen kannalta imetystä tulisi jatkaa ainakin vuoden ikään saakka, hän toteaa.

Huonojakin esimerkkejä on

Lapsentahtinen imetys voi tarkoittaa yöimetystä esimerkiksi kaksi kertaa yössä, mutta pahimmillaan lapsi nukkuu rinta suussa lähes koko yön.

– En usko, että jälkimmäisessä tapauksessa säännöllinenkään harjaus riittäisi reikiintymisen ehkäisyyn, Satu Alaluusua toteaa.

– Toimiessani Lastenklinikalla kiinnitin huomiota siihen, että lapset, joiden taustalla oli tiheä yöimetys, olivat yliedustettuina hammashoitoon lähetettyjen alle kolmivuotiaiden anestesiapotilaiden keskuudessa. Näitä lapsia on pienen pieni osa, mutta heitä ei voi jättää huomiotta. Siksi terveydenhuollon ammattilaisten pitää antaa asianmukaista tietoa imetyksestä.

Lisätietoa:
www.imetys.fi
Karies (hallinta) Käypä hoito -suositus

Kirjoittaja:
Outi Hautamäki
HLL, toimittaja
Suomen Hammaslääkärilehti

Kuva: Pixmac

Kirjoitus on julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 3/2015.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi