Magneettikuvausta käytetään enenevästi tautidiagnostiikassa ja hoidon arviossa, eikä sitä voida aina korvata muulla kuvantamismenetelmällä. Tahdistinhoito on myös yleistynyt nopeasti, ja sydämentahdistimia on pidetty pitkään magneettikuvauksen vasta-aiheena. Vähitellen on kertymässä kokemusta ja tietoa, jonka valossa magneettikuvaukset näyttävät turvallisilta valtaosalle tahdistinpotilaista.
Suomalaisessa tutkimuksessa analysoitiin tarkkaan 1,5 teslan magneettikuvauksen vaikutusta erilaisten tahdistimien toimintaan 64 potilaalla. Vain kolmannes tahdistimista oli nykyaikaisia, virallisesti magneettikuvaukseen soveltuvia malleja. Magneettikuvausten kohde vaihteli laajasti, mutta lähes kolmannes kohdistui rintakehän alueelle.
Magneettikuvaus ei aiheuttanut yhdellekään potilaalle subjektiivisia oireita eikä kuukauden seurannassa todettu häiriöitä tai kliinisesti merkittäviä muutoksia tahdistimen toiminnoissa tai mittausarvoissa.
Tutkimus vahvistaa sen, että nykyaikainen tahdistinhoito ei estä tarpeellisten magneettikuvausten tekoa. Jokaisen potilaan kohdalla on luonnollisesti arvioitava tutkimuksen tarve ja vanhempien tahdistimien soveltuvuus magneettikuvaukseen. Kardiologin työpanosta tarvitaan myös tahdistimen säätämisessä ja tarkistamisessa ennen tutkimusta ja tutkimuksen jälkeen.
Lähde:
Kaasalainen T, Pakarinen S, Kivistö S ym. MRI with cardiac pacing devices – Safety in clinical practice
Kirjoittanut:
Juhani Airaksinen
professori
Kuva:
Pixmac
