THL: Rokotussuoja vihurirokkoa vastaan syytä tarkistaa

THL: Rokotussuoja vihurirokkoa vastaan syytä tarkistaa Kuva 1 / 1

Ruotsin tartuntatautivirasto muistuttaa rokotussuojan merkityksestä vihurirokkoa vastaan, koska Puolassa jatkuu vuoden 2012 lopussa alkanut vihurirokkoepidemia. Tartunnan saaneet ovat pääasiassa miehiä ja poikia.

THL:n mukaan viimeiset vihurirokkoepidemiat olivat Suomessa 1990-luvun alussa. Vuonna 2013 Suomessa todettiin kaksi vihurirokkotapausta, molemmat rokottamattomilla puolalaisilla vierastyöntekijöillä.

MPR-rokotuksen kattavuus on ollut yli 96 % 1980-luvun lopulta lähtien. Viruskierron pysäyttämiseksi arvioidaan tarvittavan noin 85 %:n kattavuus. Näin kertoo tutkija Mia Kontio THL:sta.

Rokotus antaa hyvän suojan

THL suosittelee, että kaikilla lapsilla ja aikuisilla tulee olla kahden rokotuksen antama suoja tuhkarokkoa, sikotautia tai vihurirokkoa vastaan. Suojan saa myös, jos on sairastanut nämä taudit.

MPR-rokotuksen antama suoja vihurirokkoa vastaan on todettu erinomaiseksi.

1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden tulisi tarkistaa rokotussuojansa, koska he ovat saattaneet jäädä rokotusohjelmien ulkopuolelle eivätkä välttämättä ole sairastaneet luonnon virusten aiheuttamaa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa.

Vihurirokkorokotuksen antama suoja on erityisen tärkeä synnytysikäisille naisille, mutta tärkeää on myös säilyttää korkea rokotuskattavuus ja siten estää viruksen kierto väestössä.

Kontio muistuttaa, että rokotusohjelmien annosmäärät ja kattavuus vaihtelevat laajasti maittain. Siksi on erityisen tärkeää varmistaa, että esimerkiksi maahanmuuttajilla ja ulkomaisilla opiskelijoilla on MPR-rokotusten antama suoja.

Epäselvissä tapauksissa suositellaan rokotuksen antamista. Rokotus annetaan tällöin kansallisen rokotusohjelman kustannuksella.

Lievän flunssan kaltaisia oireita

Vihurirokko on tavallisesti lievä tauti. Oireet ovat lievän flunssan kaltaisia ja myös ihottumaa esiintyy. Harvinainen jälkitauti on aivotulehdus.

Tärkein syy vihurirokkorokotukselle on estää raskauden aikana sairastettu tauti, joka voi aiheuttaa sikiölle mm. kuulovaurion, sydänvian, näkö- tai kehitysvammaisuutta (PLL 21.1.13: Rokkotaudit ja raskaus).

Vihurirokko todetaan määrittämällä vihurirokkovirusvasta-aineet verinäytteestä tai osoittamalla virus veri-, sylki-, nielu- tai virtsanäytteestä.

Suomessa vihurirokkorokotukset aloitettiin vuonna 1975 antamalla yksi rokotusannos 11–13-vuotiaille tytöille ja synnytyksen jälkeen äideille, joilla ei ollut vasta-aineita vihurirokkoa vastaan. Vuodesta 1982 lähtien kansalliseen rokotusohjelmaan on kuulunut kaikille lapsille annettava kahden annoksen MPR-rokotussarja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.

Ulla Toikkanen


Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi