Tunnista ja hoida atooppinen ekseema

Atooppinen ekseema on kutiava ihotauti. Tyypillisiä ulkoisia piirteitä ovat ihon punoitus, hilseily ja rikkoutuminen.

Tunnista ja hoida atooppinen ekseema Kuva 1 / 1

Reilu neljännes aikuisista on jossain elämänsä vaiheessa sairastanut atooppista ekseemaa, pitkäaikaista ihosairautta, joka on lapsuusajan tavallisin ihotauti.

Atooppisessa ekseemassa taustalla on atopia eli perinnöllinen taipumus reagoida poikkeavan herkästi erilaisille ärsykkeille. Muita atooppisia sairauksia ovat allerginen nuha, ruoka-aineallergiat, allerginen silmätulehdus ja jotkin astmat.

Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Pekka Autio myöntää, että atooppiset sairaudet ovat yleistymässä etenkin korkean elintason maissa. Tarkkaa syytä ei vielä tiedetä.

– Aiheuttajiksi on epäilty esimerkiksi länsimaista ruokavaliota, ilmansaasteita tai ympäristön kemikalisoitumista, mutta eri tekijöiden painoarvoja ei vielä täysin tunneta.

Autio mainitsee yhtenä mahdollisena tekijänä myös liian puhtaat elinolosuhteet.

– Lapsuudessa tapahtunut altistuminen elinympäristön mikrobeille voi toimia atooppisilta oireilta suojaavana mekanismina.

Atooppinen iho altistaa ekseemalle

Atooppinen iho on immunologisilta ominaisuuksiltaan ja rasva-aineenvaihdunnaltaan poikkeava. Ihon pintasolukko luovuttaa helposti kosteutta ja toisaalta päästää ärsykkeitä ihoon. Tämä lisää kutinaherkkyyttä ja taipumusta sairastua atooppiseen ekseemaan, tulehdukselliseen ihosairauteen.

Tyypillisesti atooppinen iho on kuiva ja kutinaherkkä, mutta se voi olla myös täysin oireeton. Peritty atopiataipumus ilmenee yksilöllisesti. Vanhemmilta peritty hankala-asteinen atooppinen ekseema ei automaattisesti periydy lapselle, tosin alttius sairastua on suurentunut.

– On atoopikkoja, jotka eivät ole tietoisia atooppisesta perimästään, kun taas toiset voivat kärsiä vaikean ekseeman lisäksi muistakin atooppisista liitännäissairauksista. Valtaosa atoopikoista sijoittuu kuitenkin näiden ääripäiden välille, Autio toteaa.

Tunnusmerkit ja oireet

Tärkeimpinä ekseeman tunnusmerkkeinä Autio mainitsee ihon kuivuuden ja kutinan.

– Ihottuma, joka ei lainkaan kutise, ei ole atooppista ekseemaa.

Muita tyypillisiä atooppisen ekseeman ulkoisia piirteitä ovat ihon punoitus, hilseily ja ihon rikkoutuminen. Pahenemisvaiheessa iho saattaa olla vetistävä, erittää kudosnestettä ja pinnalle on saattanut muodostua pieniä vesirakkuloita.

Ihottumalle on tunnusomaista esiintyä tietyillä ihon tyyppialueilla, jotka vaihtelevat ikäkausien mukaan. Vauvaiällä ekseema ilmenee useimmiten kasvojen alueella ja myöhemmin leikki- ja kouluiässä ihottuma keskittyy erityisesti taivealueille sekä kyynär- ja polvitaipeisiin. Aikuisiän atoopikolle tyyppialueita ovat kasvot, kaula, ylävartalo ja kyynärtaipeet.

Autio muistuttaa, että kyseessä on usein pitkäaikainen sairaus. Ominaista on, että ihottumaa on ollut tyypillisillä alueilla jo aikaisemminkin. Näissä tapauksissa potilaan sairaushistoria voi olla tärkeä apuväline diagnoosin tekemisessä.

– Laboratorio- tai allergiatutkimukset eivät ole taudin toteamisessa tarpeen vaan diagnoosi perustuu potilaan tautihistoriaan ja löydöksiin.

Päivittäinen pesu ja rasvaus tarpeen

Ihon pinnalle kertyy päivän mittaan likaa, talia ja hikeä, jotka ärsyttävät tulehtunutta ihoa. Atoopikon iholla elää myös runsaasti Staphylococcus aureus -bakteeria, joka on yksi yleisimmistä ihobakteereista.

Autio korostaa, että päivittäinen pesu poistaa ärsyttävät aineet iholta ja vähentää siten ihottuman puhkeamisen tai pahenemisen riskiä. Etenkin hikiliikunnan jälkeen iho tulisi pestä mahdollisimman nopeasti.

Kuivattavia saippuoita kannattaa välttää ja valita mieluiten neutraali tai hapan kosteuttava nestesaippua. Myös tavallista kosteusvoidetta voi käyttää suihkusaippuan tavoin. Harjaamista ja hankausta tulisi välttää.

Tärkeimmäksi atooppisen ihottuman hoidon kulmakiveksi Autio nostaa ihon perusrasvauksen. Iho vaatii kosteutta ja rasvaus on tarpeen, jotta poikkeavasta rasva-aineenvaihdunnasta kärsivän ihon suojavaikutusta voitaisiin vahvistaa. Kosteusrasva kannattaa levittää pyyhekuivalle iholle mahdollisimman nopeasti suihkun jälkeen, jolloin voide imeytyy hyvin ja kosteuttaa parhaiten.

Atoopikko on oman ihonsa asiantuntija ja paras voide löytyy kokeilemalla. Mitä kuivempi iho on, sitä rasvapitoisempi tuote tulisi valita.

– Itselle sopivaa perusvoidetta ei tarvitse vaihtaa väliajoin vaan kannattaa jatkaa hyväksi havaitulla voiteella niin kauan kun se kosteuttaa ihoa riittävästi. Jos iho tuntuu kuivalta pian rasvauksen jälkeen, kannattaa vaihtaa rasvapitoisempaan tuotteeseen. Useimmille riittää rasvaus pari kertaa vuorokaudessa, Autio summaa.

Lääkerasvat lievittävät ekseemaa

Pahenevaa ekseemaa hoidetaan ensisijaisesti kutinaherkkyyttä vähentävillä ja ihotulehdusta rauhoittavilla kortisonivoiteilla, joita levitetään iholle kerran tai kaksi vuorokaudessa. Kortisonia käytetään vain kuuriluontoisesti sen ihoa ohentavien vaikutusten vuoksi. Kortisonin teho myös laskee pidemmässä käytössä.

Kortisonivoiteen valinnan ja hoitojakson pituuden ratkaisee ihoalue, missä ekseema sijaitsee.

– Erityisen ohuet ihoalueet, kuten silmäluomet ovat herkkiä kortisonille ja vaativat miedomman voiteen. Samoin kuin taivealueet, joissa kaksi eri ihopintaa ovat vastakkain voimistaen kortisonivoiteen vaikutusta, Autio kommentoi.

Yhdistelmäkortisonivoiteisiin päädytään, jos ihottuma-alueella on merkkejä infektiosta. Voiteiden antibakteeriset ainesosat, klorheksidiini tai fusidiinihappo, vähentävät bakteerien määrää iholla.

Tapauksissa, joissa kortisonihoito ei toimi, voidaan käyttää kalsineuriinin estäjiä, jotka on suunniteltu nimenomaan atooppisen ihon hoitoon.

– Pimekrolimuusi- ja takrolimuusivoiteet rauhoittavat ihotulehdusta ja vähentävät kutinaherkkyyttä, mutta eivät ohenna ihoa ja siten niitä voidaan käyttää pidempiä hoitojaksoja. Rasvoja käytetään estohoitona kahdesta kolmeen kertaan viikossa ja ainoastaan sellaisille ongelma-alueille, jonne ihottuman tiedetään uusivan. Akuuttivaiheen hoitoon ne eivät kuitenkaan sovellu, toisin kuin kortisonipitoiset voiteet, Autio täsmentää.

Valohoito on tärkeä tukihoitomuoto

UV-valohoito vähentää ihon kutinaherkkyyttä ja rauhoittaa tulehdusreaktiota. Bakteerimäärä ihon pinnalla vähenee, samalla ihon pintakerros ja läpäisyeste vahvistuvat. Tehokkaimmaksi valohoitomuodoksi on havaittu kapeakaistainen UVB-hoito, jossa yhtä aallonpituutta säteilevää UVB-sädettä valotetaan iholle muutamien minuuttien ajan. Autio kertoo kapeakaistaisen valohoidon olevan myös turvallisempi vaihtoehto kuin aikaisemmat käytössä olleet laajakaistaisemmat hoidot. UVB-valohoidon ihokasvainriski on pienempi ja valovanheneminen vähäisempää. Lyhyet valotusajat eivät myöskään aiheuta hikoilua atoopikon herkällä iholla.

Luonnonaurinko helpottaa useimpien atoopikkojen oireita ja kesällä monen ekseemastakin kärsivän iho onkin paremmassa kunnossa. Kaikilla valohoidosta ei kuitenkaan ole apua. Se ei myöskään sovi valoihottumasta kärsiville eikä henkilöille, joilla on käytössä valoherkistävä lääke. Pienten lasten ihoa tulee suojella liialliselta valolta ja etenkin palamiselta.

Elämää hankaloittava kutina

Atooppisen ihottuman oireet vaikuttavat elämänlaatuun. Kutina voi häiritä yöunta ja huonosti nukkuneen kutinaherkkyys lisääntyy entisestään. Päiväaikaan ilmenee väsymystä ja keskittymisvaikeuksia, mikä voi altistaa stressikehälle, kun voimavarat ja toimintakyky entisestään heikkenevät.

– Voimakas stressi saattaa aktivoida ihmisen puolustusjärjestelmässä atooppiselle tulehdukselle altistavia muutoksia ja johtaa ihottuman pahenemiseen. Stressaavat tilanteet pahentavat kutina-aistimusta, mikä lisää raapimista ja huonontaa ihon kuntoa, Autio toteaa.

Atoopikko voi yrittää hillitä kutinaa jokapäiväisillä valinnoillaan. Stressin välttämisen lisäksi Autio kehottaa suosimaan vaatemateriaaleissa luonnonkuituja, kuten puuvillaa ja silkkiä. Villan kuidut ovat karkeita ja atooppinen iho kestää niitä melko huonosti. Keinokuituja sekä hankaavia ja hiostavia materiaaleja kannattaa välttää.

Selkeää näyttöä sille, että tietynlainen ruokavalio parantaisi tai pahentaisi oireita, ei vielä ole. Atoopikon kannattaa kuitenkin välttää kaikkia itselleen ärsytystä aiheuttavia ja allergisoivia ruoka-aineita.

Myös hajusteet aiheuttavat usein ärsytystä ja atoopikon kannattaakin suosia herkällä ihollaan hajusteettomia tuotteita.

Tarkastanut:
Pekka Autio
Dosentti, ihotautien erikoislääkäri
Atopialiiton asiantuntijalääkäri
Lääkärikeskus Aava

Kirjoittanut:
Heli Selin
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toimittajaopiskelija

Kuva: Fotolia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi